Langenseheidts

Praktisches Lehrbuch

Finnisch

Übungen

L

Lektion

Täällä on Suomen kartta. Siinä on Suomen ja Skandinavian kartta. Täällä on

Suonien lahti. Siinä on Helsinki, Suomen pääkaupunki. Tukholma on Ruotsin
pääkaupunki. Oslo on Norjan pääkaupunki. Tämä on Eevan kartta. Siinä on Annan
sanakirja. Onko tämä Irenen sanakirja?

2. Onko kartta täällä? Karttako? Tämäkö? Siinäkö sanakirja on? Sanakirjako?
Eevako tuolla on? Tuollako? Niinkö? Eikö niin? Niinhän se on. Täällähän Eeva on.
Missähän sanakirja on? Siinähän se on. Tuollahan kartta on.

3. a) Mitä See on suomeksi? See on suomeksi järvi.
Mitä Fluß on suomeksi? Fluß on suomeksi joki.
Mitä Berg on suomeksi? Berg on suomeksi vuori.
Mitä Stadt on suomeksi? Stadt on suomeksi kaupunki.
Mitä Land on suomeksi? Land on suomeksi maa.

b) Mitä lahti on saksaksi? Lahti on saksaksi Bucht.

Mitä tunturi on saksaksi? Tunturi on saksaksi Berg in Lappland.
Mitä sana on saksaksi? Sana on saksaksi Wort.
Mitä kirja on saksaksi? Kirja on saksaksi Buch.
Mitä kappale on saksaksi? Kappale on saksaksi Stück, Lektion.
Mitä kiitos on saksaksi? Kiitos on saksaksi danke.

4. Onko sanakirja täällä? Mikä sanakirja? Saksalais-suomalainen sanakirja. Niin,
missähän se on? Täällä se on. Ole hyvä, Anna. Se on Irenen sanakirja. Mutta tämä
on suomalais-saksalainen sanakirja, missä on saksalais-suomalainen? Hetkinen.
Joo, täällä se on. Kiitos. Eeva, missä on Suomen kartta? Ole hyvä, täällä on

Suomen ja Ruotsin kartta. Mikä joki tämä on? Se on Kymi. Siinä on Suomen lahti.
Entä missä Pallastunturi on? Tämä tunturi on Pallastunturi. Siinä on Lappi. Lappi
on kaunis maa.

2. Lektion

Hän on Kurt Wagnerin vaimo. Matti Koskela on Erkki Lindforsin naapuri. Seppo

on Matti Koskelan ja Vappu Koskelan poika. Kalle on Eino Heikkilän poika. Tämä
on neiti Fischerin laukku. Tämä on rouva Laurilan osoite.

2. Matin - Pekan ja Sepon - Kertun - Erkin - Pertin - Jaakon - Vapun - Veikon

3. Hän puhuu suomea. He puhuvat ruotsia. Minä puhun saksaa. Puhutteko te
ruotsia? Missä he asuvat? Tuletko sinä jo? Hän tulee myös. He kaikki tulevat.

Oletteko te herra Wagner? Minä olen väsynyt. He lähtevät kaikki. Me tulemme

jälleen.

4. Hyvää päivää ja tervetuloa, herra Wagner. Kuinka te voitte? Oikein hyvin. Olette
varmaan väsynyt? Kyllä vähän. Tehän puhutte suomea. Mutta vain vähän. Ei, te

puhutte oikein hyvin. Onko kaikki kunnossa? Te asutte jälleen täällä, aivan lähellä.
Se on hyvä. Paljon kiitoksia. Jos haluatte, voimme jo lähteä. Mielihyvin. Täällä on
laukku. Se on kaikki.

3. Lektion

kirjan

opaskartan - ison laukun - uuden sanakirjan - tämän ruusun

hyvän

kirjan

huoneen - lomakkeen - postikortin.

2. Tämä sanakirja maksaa kuusitoista markkaa. Tuo pieni kirja maksaa seitsemän
markkaa. Tämä laukku maksaa satakymmenen markkaa. Huone maksaa sataviisi-
toista markkaa. Tämä kaikki maksaa sataneljä markkaa. Opaskartta maksaa

kahdeksantoista markkaa.

3. uuden hotellin - uuden hotellin - Vappu Koskelan - Vapun - Matti Salmisen -
Matin - Heikki Lindforsin - Heikin

4. kahden - yhden - kolmen - neljän - viiden

5. Voitteko odottaa hetkisen? Kyllä odotan. Odotatko? Hän odottaa jo. Me kaikki

odotamme. Odotatteko Te vielä? He odottavat myös. Voinko saada huoneen? Olkaa
hyvä. Hetkinen. Niin, tässä. Huone satayksi on varattu, mutta huone satakaksi on
vapaa. Se on pieni, mutta hyvä huone. Otan sen. Mitä se maksaa? Se maksaa

kaksikymmentä markkaa. Niin, hyvä. Saanko avaimen? Olkaa hyvä. Mutta het-
kinen vielä. Tässä on tämä lomake. Tietenkin, täytän sen. Kyllä, täytän sen täällä

alhaalla. Kaikki on kunnossa.

4. Lektion

piirakan - leivän - nakit - ruoat - halvat - halvat - lehdet

2. saapuu - saapuuko - saapuvat - saavumme - lähteekö - lähtevät - lähdettekö -

lähdemme
3. Helsingin - kadun -

- kaupungin - pysäkin - pienen matkan

- kuuden tai seitsemän

4. Onko tämä Helsingin asema? Kyllä, se on täällä. Se on komea rakennus. Entä

missä ravintola on? Se on sisällä. Sisällä ovat myös odotussalit, matkatoimistot,
iso halli. Vasemmalla on kahvila. Oikealla aseman vieressä ovat bussipysäkit.
Kaupungin bussit lähtevät täältä. Onko ravintola vielä avoinna? Kyllä, se on
myöhään illallakin avoinna. Millainen tämä ravintola on? Se on hyvä ravintola.
Se on tuolla ylhäällä oikealla. Tuletteko? Mielihyvin.

kahvia - kahvia - teetä - maitoa - kermaa - sokeria - leipää - voita - banaaneja -

appelsiineja
2. kaunis - kauppatori - hyvää ja tuoretta tavaraa - kauniita kukkia - hyviä
hedelmiä - hyviä omenia - halvat - ystävälliset

3. kolmetoista, kaksikymmentäneljä, neljäkymmentäviisi, kahdeksankymmen-

täkahdeksan,

satakuusi,

tuhat

tuhat yhdeksänsataakahdeksankymmen-

täkaksi.
4. Anteeksi, onko täällä vapaita paikkoja? Ei, tänne tulee vielä kaksi poikaa. Mutta
tuolla on kolme vapaata paikkaa. Jaaha, kiitos. Tuletko tänne, Anna? Katson, mitä
täällä on. Tuletko sinäkin? Joo, täällä on paljon hyvää. Haluatko voileipiä? Otan

nakin ja piirakan. Hyvä, minä otan kaksi voileipää. Haluatko kahvia vai teetä?

Kahvia. Ja myös kermaa tai maitoa. Ei sokeria. Mutta minä otan sokeriakin. Ja

vielä teetä. Mitä tämä kaikki maksaa? Se maksaa kaksitoista markkaa. Tarvitsetko
pientä rahaa? No, tulen toimeen. Tuotko tarjottimen? Kiitos, se on kaikki.

6. Lektion

Helsingissä - Lappeenrannassa - Jyväskylässä - kaupungissa - uudessa asun-

nossa - Turussa - kahdessa päivässä - kuvassa

2. kirjakaupasta - tavaratalosta - teatterista - uudesta kirjasta - kirjasta - ruoasta

ja asunnosta - Helsingistä

3. Tämä bussi menee Kulosaareen. Laiva saapuu Eteläsatamaan. Juna menee
Turkuun. Menemme (Menen) Lyypekkiin. Tuo tie vie pohjoiseen. Tämä katu vie
kaupungin keskustaan.

4. Aili Hämäläinen asuu Lahdessa. Hän matkustaa usein Lahdesta Kouvolaan.
Eino Kaukonen asuu Oulussa. Hän matkustaa usein Oulusta Kemiin. Kari Mattila
asuu Turussa. Hän matkustaa usein Turusta Helsinkiin. Anja Mäkelä asuu Jyväs-
kylässä. Hän matkustaa usein Jyväskylästä Kuopioon.

5. Mitä tunnet Helsingistä? Tunnen paljon Helsingistä. Kävelen usein kaupungissa.

Olen usein satamassa. Satamassa on aina paljon nähtävää. Satamasta menen usein
asemarakennukseen. Asemarakennuksessa on iso kahvila. Kahvilassa juon teetä.
Usein menen myös puistoon. Töölön lahden lähellä on

Finlandia-

-talossa ovat myös usein konsertit. Joskus ostan lipun konserttiin. Tunnen Sibelius-
-puistonkin. Puistossa on kaunis Sibelius-monumentti. Joskus käyn Kansallisteatte-

7. Lektion

1. Sibelius-monumentti on Sibelius-puistossa. Finlandia-talo on Töölönlahden

rannalla. Tuomiokirkko on Senaatintorilla. Helsingin yliopisto on Fabianinkadulla.
Eduskuntatalo on Mannerheimin tiellä. Asematalo on Rautatientorilla. Matkatoi-
misto on asematalossa. Suomen televisio on Pasilan kaupunginosassa.

2. Menemme tavarataloon. Menen huoneeseen. Tämä bussi menee Lauttasaareen.
Tämä raitiovaunu menee Senaatintorille. Laiva lähtee Tukholmaan. Juna lähtee
Tampereelle. Linja-auto menee Porvooseen.

3. Matkustan Turkuun ja Turusta Poriin. Matkustan Lahteen ja Lahdesta Jyväs-
kylään. Matkustan Mikkeliin ja Mikkelistä Kuopioon. Matkustan Ouluun ja

Oulusta Rovaniemelle. Matkustan Joensuuhun ja Joensuusta Kajaaniin. Matkustan
Tampereelle ja Tampereelta Vaasaan.

4. Iltapäivällä olemme Tampereella. Seuraava juna lähtee illalla. Olen kotona

myöhään yöllä. Laiva saapuu Turkuun aamulla. Lähdemme Turusta aamupäivällä.

5. Minulla on täällä kuvia Helsingistä. Haluaisitko nähdä ne? Niin, missä ne ovat?

Ai, tämän kuvan minä tunnen. Se on kuva Eteläsatamasta. Oikein. Ja vasemmalla
näkyy Katajanokan saari. Katajanokalta silta vie Kauppatorille.

Tässä kuvassa näkyy tunnettu patsas. Se on kolmen sepän patsas. Se sijaitsee
kaupungin keskustassa. Oikealla vastapäätä on Stockmannin iso tavaratalo. Vasem-
malla näkyy ylioppilastalo. Talossa on mm. iso kaunis sali.

8. Lektion

Minä en ole Kurt Wagner. Hän ei ole Anna Fischer. Etkö sinä ole Matti? Emme

ole ensimmäistä kertaa täällä. Ettekö voi odottaa vähän aikaa? Emmekö lähde nyt

kotiin? He eivät tule mukaan. He eivät voi auttaa. Ettekö te pidä suomalaisesta
saunasta?

2. En osta kukkia. Hän ei tilaa huonetta. Ettekö ota appelsiineja? He eivät tunne
hotellia. Hän ei tuo laukkua huoneeseen. Eikö hän täytä lomaketta? Etkö anna
minulle Erkin puhelinnumeroa? En saa Heikin osoitetta. Lauri ei käy usein ase-
maravintolassa. En pidä Bergmanin uudesta filmistä.

3. Minulla ei ole aikaa. Sinulla ei ole paljon rahaa. Hänellä ei ole Liisan osoitetta.
Meillä ei ole Matin ja Erkin puhelinnumeroja. Eikö teillä ole puhelinta? Heillä ei

ole paljon ystäviä.

4. Hän puhuu aina rauhallisesti. He auttavat ystävällisesti. Sinä kirjoitat hyvin

hauskasti. Voitko sanoa sen lyhyesti? Olemme illalla tavallisesti kotona. Te tulette
hyvin harvoin. Meri näkyy hyvin.

5. Rouva Mikkola saapuu iltapäivällä Eteläsatamaan. Milloin laiva saapuu sinne?

Se saapuu viideltä tai puoli kuudelta (kello viisi tai kello puoli kuusi). Meidän pitää

lähteä täältä kello neljä (neljältä). Paljonko kello nyt on? Kello on kymmentä vailla
kymmenen. Ei, kello on jo viittä yli kymmenen. Minun täytyy käydä vielä toi-
mistossa. Minä soitan toimistosta hotelliin ja tilaan huoneen. Sinun pitää ostaa
kukkia. Voitko käydä vielä kukkakaupassa? Onko sinulla aikaa? Onko sinulla niin
paljon rahaa? Kyllä, minulla on rahaa. Ai, mutta minulla ei ole pientä rahaa, ja
minun pitää lähteä bussilla. Voitko antaa minulle vähän pientä rahaa? Kyllä, lau-
kussa on pientä rahaa. Voit ottaa pientä rahaa laukusta. Kiitos.

9. Lektion

1. Hän maksoi kaikesta. He antoivat meille rahaa. Söimme usein ravintolassa.

Minä join aina teetä. Maija toi maitoa. Heikki tilasi ruokaa. Saitteko te hotelli-
huoneen? Matkustiko hän Turkuun? Lähtikö laiva Eteläsatamasta? Saapuiko juna
pääasemalle? Voitko tulla mukaan? Pääsittekö matkalle?

2. Lue/lukekaa tämän päivän lehti! Osta/ostakaa tämä kirja! Tilaa/tilatkaa minulle
kahvia! Tuo/tuokaa minulle teetä! Sano/sanokaa se suomeksi! Puhu/puhukaa
suomea! Anna/antakaa minun ajatella asiaa! Matkusta/matkustakaa aamupäivällä!
Lähde/lähtekää aamujunalla! Mene/menkää sinne bussilla! Tule/tulkaa huomenna
illalla! Katso/katsokaa, mitä on ohjelmassa!

3. sanoja, kanoja, kaloja, tapoja, kirjoja, sikoja, aikoja, asemia, poikia, ruokia,
kukkia, juomia, kyliä, leipiä, selviä, järviä, mäkiä, kiviä, lehtiä, saaria, niemiä,
pieniä.

4. Eilen minun piti matkustaa Tampereelle. Lähdin iltapäivällä Helsingistä.

Minulla oli paikkalippu ja istuin hyvin mukavasti. Minun piti kirjoittaa kaksi
kirjettä. Ajattelin, että kirjoitan ne junassa. Vaunussa oli kuumaa. Menin ravin-

tolavaunuun. Join kupin kahvia. Juuri kun lähdin vaunusta, näin Einon. „Istu
tähän ja juo lasi olutta", Eino sanoi. Minun piti istuutua. Eino kertoi minulle, että

hänellä oli uusi työ. Hän rakensi saunoja. Hän kertoi minulle, missä hän rakensi

joitakin. Puolen tunnin kuluttua sanoin: „Minun pitää valitettavasti palata jälleen,

Leena odottaa." Palasin ja kirjoitin jälleen kirjettä. Hämeenlinnassa Eino nousi

junasta. Hän meni ikkunan ohi. En tiedä, näkikö hän, että istuin yksin.

10. Lektion

10

Annas Brief an Eeva

Liebe Eeva, ich schicke Dir viele Grüße von Eila. Wir waren gestern zusammen
bei Koskela in der Sommerhütte des Koskela. Sie befindet sich westlich von Hel-
sinki und ist etwa 50 km vom Zentrum entfernt. Ich kannte die westliche Um-

gebung von Helsinki nicht früher und wußte nicht, daß es hier so schön ist. Die

Hütte von Koskela liegt am Ufer eines Sees und abseits von der Autobahn. Hier ist

es ganz still und man hört (nichts) als Vogelgesang und das Rauschen vom Wald.
Auch

Tag war sonnig und ein richtiger Ferientag. Am Nachmittag war bei

Koskela ein Gast: Juha Toivola, ein Journalist. Es stellte sich heraus, daß er auch
Dich kennt.

Er ist ja ein sehr vielseitiger und interessanter Mensch und zugleich ein guter Er-
zähler. Er erzählte uns den ganzen Abend Anekdoten und Geschichten, und ich
lernte viel Neues über Finnland.
Koskela war sehr freundlich, er bot uns ein gutes Abendbrot an: wir haben Fisch

gegessen und Wein getrunken, und wir saßen fast bis zur Mitternacht draußen,
da es so hell und so warm war. Am Ende gingen wir am Ufer des Sees spazieren
und -

es nur - am Waldrand sahen wir einen Elch. Du kommst doch nächste

Woche, ich hoffe sehr, daß Du kommst.

Mit vielen Grüßen, Anna

Sauna

- Tritt ein, aber vorsichtig, die Tür ist niedrig.
- Ich sehe fast gar nichts.
- Dies ist eine richtige Landsauna. Das Fenster ist recht klein.
- Heiß ist es. Wieviel Grad werden es wohl sein?
- Etwa 80. Auf der Saunabank können es mehr sein. Der Saunaofen ist gut, obwohl
schon ziemlich alt. Soll ich (werfe ich) noch Dampf aufwerfen?
- Nicht gleich! Wir haben wohl keine Eile.
- Nein, keinesfalls. In der Sauna muß man wie in der Kirche sein, wie es das
Sprichwort fordert.

- Und Sauna ist die Apotheke des armen (Mannes). Das habe ich wieder gehört.

Ich bleibe trotzdem noch unten, ich habe ein schwaches Herz.

- Ja, da muß man aufpassen.
- Aber es ist nichts Ernstes. Nur eine Kleinigkeit.
- Nimm es nicht zu leicht.
- Ach was, nur eine Kleinigkeit.
- Das hat auch die einstige Magd gesagt, wie sie das uneheliche Kind bekam. Sie hat
es damit verteidigt, daß es noch so klein ist.
- Sie mußte sich doch verteidigen.
- Dort ist übrigens heißes und dort kaltes Wasser. Wenn du dich waschen willst.
Nach der Sauna können wir zum See laufen.

Übungen

1. Me emme olleet teatterissa. Minä en tietänyt, milloin se alkaa. Bussi ei tullut.

Juna ei saapunut. Hän ei odottanut asemalla. Minä en päässyt matkalle. Meillä
ei ollut rahaa. He eivät tilanneet kahvia. Ettekö saaneet teetä? Eikö hän maksanut

laskua? Eikö kaikki käynyt hyvin?

2. Älä nouse tähän bussiin! Älä osta

Älkää tulko mukaan! Älkää

istuko tähän! Älkää tuoko minulle kahvia! Älkää tilatko ruokaa! Älkää juoko

maitoa!

lähtekö konserttiin! Älkäämme matkustako huomenna! Älköön

hän juosko sinne! Älköön hän menkö saunaan! Älkää heittäkö löylyä!

3. Mistä ostit tämän kirjan? Etkö tunne näitä kirjoja? Anna ei tuntenut tätä kirjaa.
Sain tämän kirjan siitä pienestä kirjakaupasta. Pidätkö tästä kirjasta. Pidän tuosta
kirjasta. Tässä kirjassa on paljon hyviä kuvia. Sitä kirjaa en nähnyt kirjakaupassa.

Siellä ei ole näitä kaikkia kirjoja.

4. Pekka ei asu Helsingissä, hän asuu uudessa kaupunginosassa Helsingin pohjois-
puolella. Asunnon lähellä on kaunis metsä. Aamuisin Pekka nousee viideltä ja hän

juoksee 20-30 minuuttia metsässä. Sen jälkeen hän peseytyy kotona ja juo aamu-

kahvia. Hän lähtee työhön bussilla kello puoli seitsemän (puoli seitsemältä). Noin
neljältä hän palaa kotiin. Hän syö vähän ja lähtee sitten jälleen urheilupuistoon.
Pekka on melko hyvä urheilija. Hän juoksee sata metriä ajassa

(yksitoista pilkku

neljä) tai 11,5 (yksitoista pilkku viisi) ja 5000 metriä noin 15 (viidessätoista) minuu-
tissa. Liisa, Pekan vaimo, sanoo usein: „Älä juokse niin paljon, sinä olet iltaisin

aivan väsynyt." Pekka vastaa:

ole väsynyt urheilusta, olen väsynyt työstä.

Odota, minusta tulee vielä suuri urheilija."

11. Lektion

//

Vappu und Anna betrachten ein Familienbild

- Hier ist ein Bild von unserer Familie. Wir kamen zusammen, als Großmutter

75. Geburtstag hatte.

- Sind sie alle deine Verwandten?
- Ja. Onkel und Tanten,

und Geschwister.

mal! Ich sehe nach, ob ich jemanden kenne. In der Mitte ist deine Groß-

mutter, stimmt es?

- Ja. Und neben ihr sitzt mein Großvater. Er ist auch schon 75 Jahre alt. Im Sommer

wird er 75. Er ist Tischler von Beruf. Er arbeitet immer noch, repariert Schränke und
Stühle, wenn ihn nur jemand darum bittet. Hinter dem Großvater ist mein Vater,
er heißt Lauri.

- Er sieht seinem Vater ziemlich ähnlich!
- Ja. Er ist von Beruf Forstwirt. Meine Mutter ist dort links. Meine Eltern sind

Tampereer wie meine Großeltern. Meine Mutter kommt allerdings aus Savonlinna.
Die Eltern meiner Mutter zogen in den 30er Jahren nach Tampere.

- Wer ist der bärtige Mann?
- Er ist mein Onkel Paavo. Auch er ist in Tampere geboren, aber seine jetzige

Heimatstadt ist Kuopio. Er ist Kaufmann in Kuopio und ein echter Savoer. Er macht
Scherze bei jeder

er erfindet einen Reim oder ein Wortspiel, in der Art

Hei, hei, Heikki, (es) spielt die Mari mit

Mari ist meine Schwester und

Heikki ist mein Schwager. Sie sind dort rechts.

- Und wer ist die ältere Dame?
- Das bin

ich.

- Du bist es nicht. Du bist jung. Ich meine diese Dame neben dir.
- Ach, sie? Sie ist meine Tante Sylvi. Sie ist mit diesem Kapitän verheiratet. Ihr Mann
arbeitet auf einem Binnenseeschiff. Wir alle mögen unsere Tante Sylvi besonders, sie
hilft immer gern. Sie ist eine richtige

11

Meine Liebste sagte
Meine Liebste sagte, ach um

(ach) vergiß mich

Es ist wohl

schon das letzte

daß wir zusammen aufstehen. Und der Tag (der) hieß ein

(es) war der Vorabend des (Arbeits-)Markts von

mich meine

Liebste zum letzten

zum Bahnhof begleitet hat.

So ist es ergangen
So ist es ergangen und (auch) so ist's

und ich bin (selbst) erst

Sang das Mädchen ihrem

als sie es von Windeln befreite. - Am Rande des

schroffen Felsens, (dort) wachsen die

Traurig ist es (in den Schlaf)

zu wiegen, ein vaterloses Kind.

Übungen

Sain kirjeen ystävältäni. Annatko minulle osoitteesi? Tässä on hänen puhelin-

numeronsa. Siinä on automme. Hänellä ei ole puhelinnumeroanne. He kirjoittivat
vanhalle ystävälleen.

2. Nimeni on . . .

on . . . Osoitteeni on . . . Puhelinnumeroni

on . . . Isäni nimi on . . . Äitini nimi on . . . Veljeni nimi on . . . Siskoni nimi
on . . . Mieheni nimi on . . . Vaimoni nimi on . . .

3. He ovat helsinkiläinen aviopari: hänen nimensä on Jukka, ja hänen nimensä on
Terttu. He asuvat Lauttasaaressa, heidän asuntonsa on modernissa uudessa talossa.

Jukka on helsinkiläinen, mutta Terttu, hänen vaimonsa on tamperelainen. Terttu

pitää kauniista asunnostaan, mutta hän matkustaa mielellään kotikaupunkiinsa.

Hänen äitinsä asuu Pispalan kaupunginosassa. Joskus hänen äitinsä tulee myös
Helsinkiin. Lapset ovat iloisia, kun mummo tulee heidän luokseen. Heidän isoäi-
tinsä tuo aina jotain mukanaan, ja hän kertoo aina hauskoja juttuja kotikau-
pungistaan.

4. Kenen kanssa olit teatterissa? Kenen vieressä istuit siellä? Kuka on Pertti? Mikä

heidän isänsä on? Kenen työstä puhuit Liisan kanssa? Mitä hänen isänsä rakensi
Turussa? Mistä Pertti näytti sinulle kuvia?

5. (Puhelimessa) - Hei, Anna, täällä Eila. Kuulin, että kävit Tampereella.

- Niin kävin, minulla on ystäviä Tampereella. Aili, eräs hyvä ystäväni, työskentelee

Sinä et kai tunne häntä. Hän näytti minulle studiossa pari vanhaa

filmiä, mm. filmin „Tuntematon sotilas". Sehän on klassinen suomalainen filmi,
olen kovin iloinen, että sain tutustua siihen. Hän näytti minulle myös joitakin
kaupunkinsa nähtävyyksiä.

-

myös jäähallissa?

Mutta minä kävin monessa muussa paikassa, mm. Pyynikin kesäteat-

terissa ja teollisuustalossa. Elvi, eräs toinen ystäväni, on siellä työssä pienen teolli-
suuslaitoksen toimistossa. Työn jälkeen hän laulaa teatterin kuorossa. Hän osaa
paljon hämäläisiä kansanlauluja. Mutta etkö sinäkin ole hämäläinen, minä

muistan

- Niin olen. Kotikaupunkini on Hämeenlinna. Hämeenlinna ei ole iso, mutta

kaunis kaupunki. Hyvin tunnettu on Hämeenlinnan linna, eräs Hämeen vanha
keskus. Linnan herroja olivat ennen ruotsalaiset Jarlit. Nykyään linnassa on museo.
Sinun pitää joskus käydä sielläkin.

12. Lektion

12 A: Berichte über das Wetter und den Verkehr

Wetterbericht vom 12. 4.

Uhr

Das Hoch, das von Mitteleuropa nach Skandinavien reicht, verstärkt sich und

bewegt sich langsam nach Osten. Warme Luft strömt von Westeuropa nach Nord-
osten.

Voraussage (zu erwarten) bis Sonntagabend: schwacher Wind zwischen West und
Nordwest, Temperatur in der Nacht um Null, am Tag 8-12 Grad.

vom 22. 9. 80, 19 Uhr

Von Mitteleuropa bis Skandinavien erstreckt sich ein Hoch. Kalte Luft strömt
vom Eismeer nach Süden, zunächst nach Nordfinnland.
Voraussage (zu erwarten) bis Dienstagabend: Im Süden und in Mittelfinnland
schwacher Wind zwischen West und Nordwest. Temperatur in der Nacht plus 2 -
plus 5 Grad, örtlich Nachtfrost, am Tage 11-15 Grad.

Wetterbericht vom

80, 16 Uhr

Unbeständiges und regnerisches Wetter setzt sich in Finnland fort. Ein
sich von Nordschweden und Nordfinnland nach Südosten. Auf der Rückseite des
Tiefs breitet sich im ganzen Land kalte Luft aus. Die Temperatur sinkt unter Null
im ganzen Land, Temperatur im Süden

bis -5, in Mittelfinnland etwa -5 und in

Lappland -5 bis -10 Grad.

Der Hinfahrtsverkehr zu Weihnachten begann ruhig

Der Weihnachtsverkehr dieses Jahres begann ruhig, und er verlief in Helsinki ohne
schlimme Staubildungen, meldet die Verkehrspolizei. Die Verkehrsdichte war
gestern gegen 19 Uhr etwa 700 Autos in der Stunde auf der Straße Nr. 4. Die
Straßenverhältnisse haben sich jedoch verschlechtert wegen des Schneefalls, er-

innert die Polizei.

12

Eila und Kalle wollen ins Kino gehen

(Am Telefon) Hallo, Eila, endlich. Warum bist du gestern nicht gekommen? Ich habe
mindestens eine Stunde auf dich gewartet. Wollten wir nicht ins Kino gehen?
- Entschuldige, Kalle, ich konnte nicht kommen. Wir hatten Gäste
- Wer war bei euch? War es Kari?

- (Er) war es nicht. Eeva war überraschend gekommen. Und ich konnte nicht bei dir

anrufen, da du kein Telefon hast. Sei nicht böse. Du nimmst es doch nicht übel?

- Nein, nein, ich nicht. Nicht so leicht. Ein wenig kenne ich dich. Ich bin

Überraschungen gewöhnt. Aber wie ist es? Kommst du heute?

Wann fingen die Vorführungen doch an?

- Um sechs und um acht.

Ja, wie werde ich es schaffen?
Was hast du beschlossen? Es ist so schlecht zu hören.

- Ich komme nach sieben.
- Gut. Ich erwarte dich um sieben auf dem Bahnhof. Es ist jedenfalls ein guter Film,

und es lohnt sich, (ihn) zu sehen. Komm bestimmt. Denk daran, daß ich da auf dich
warte. Komm nicht zu spät!

Übungen

Sateinen sää on jatkunut Suomessa. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa on

ollut matalapaine. Matalan jälkipuolella on levinnyt kylmää ilmaa. Se on virrannut
aluksi luoteesta kaakkoon, myöhemmin pohjoisesta etelään.

on laskenut

yöllä nollan vaiheille.

2. Olin päättänyt lähteä autolla Lahteen. Olin kuullut radiosta, että lämpötila oli
laskenut nollan alapuolelle. Liikkuva poliisi oli ilmoittanut, että kelit olivat
huonontuneet lumisateen takia. Matka oli alkanut rauhallisesti. Nelostiellä oli
o l l u t joitakin ruuhkia. Kaikki oli sujunut kuitenkin hyvin.

3. En ole ollut siellä. Etkö ole soittanut? Eikö hän ole tullut? Emme ole odottaneet

aseman edessä. Ettekö ole kuullut hänestä? He eivät ole lähteneet. Etkö ole katsonut

lehdestä elokuvaohjelmaa? Ettekö ole aikoneet mennä elokuviin? En ollut odotta-
nut häntä. Konsertti ei ollut alkanut. He eivät olleet maksaneet.

4. Kuudestoista seitsemättä

kolmaskym-

menes kolmatta tuhatyhdeksänsataakuusikymmentä, neljäs viidettä
sänsataaseitsemänkymmentäyhdeksän, viides kahdeksatta tuhatyhdeksänsataakah-
deksankymmentä, kahdeksas toista tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentäyksi,
kuudes neljättä tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentäyksi.

5. Hyvä Eila, paljon terveisiä Savonlinnasta. Olen ollut jo kaksi päivää täällä ja
olen kovin iloinen, että olen matkustanut tänne. Eilen olimme tehneet retken

Punkaharjulle. Oli satanut, mutta minä pidän sateesta, Sinä tiedät sen. Puruvesi oli
harmaa, mutta kuitenkin ajattelin sitä kaunista Gallen-Kallelan kuvaa, jota
olimme katsoneet

Tänään illalla menen Sibelius-konserttiin. Olen hyvin onnellinen, että

saanut

lipun. Enkä

vieläkään käynyt Olavinlinnassa, vaikka voinkin katsoa sitä joka

päivä huoneestani. Monin terveisin, Anna.

13. Lektion

13

Zeitungsartikel - Geburtstage

Ihren 80. Geburtstag begeht (80 Jahre wird) heute, am 5. Dezember, die Lehrerin
Hanna Järvinen in Turku. Hanna Järvinen wurde Studentin im Jahr 1918 und legte
das Lehrerexamen (wurde Lehrerin) im Jahr 1922 ab. Sie arbeitete als Geschichts-
lehrerin in Turku bis zum Jahre 1960, als sie in Rente ging.
Seinen 70. Geburtstag begeht (70 Jahre wird) am Sonntag, dem 25. Juli, der Land-
wirt Kauko Pekkala in Suonpää. Kauko Pekkala arbeitete in seiner Gemeinde von
den 50er Jahren an in zahlreichen ehrenamtlichen Funktionen. Im Brandschutz-
ausschuß arbeitete er (war er) 22 Jahre, davon 6 Jahre als Vorsitzender. Er gehörte
u.a. dem Vorstand des Genossenschaftshandels von Suonpää an. Die Freunde von
Kauko Pekkala übermitteln dem Helden des Tages ihre besten Glückwünsche.

13

Feiertage in Finnland

- Wie verbringen die Finnen Weihnachten?
- Heutzutage verbringen sie es im großen und ganzen wie die Menschen anderswo

in Europa. Sie holen sich eine Tanne, kaufen gutes Essen, besorgen sich Getränke,
kaufen sich gegenseitig Geschenke und schreiben Weihnachtskarten. Am Weih-
nachtsabend kommt der Weihnachtsmann

aber nicht der vierbeinige Bock

wie früher, sondern ein verkleideter „alter Mann".

- Ist es auf dem Lande anders?
-Ja, zum Teil. Auf dem Land gehen viele Familien in die Kirche. Sie brechen

schon früh am Morgen auf den Kirchenweg auf. Die Kirche liegt oft weit entfernt.

Früher fuhren die Leute vom Land mit Pferden in die Kirche, jetzt fahren sie mit
dem Auto. Sie gehen jedoch im Dunklen und Kalten hinaus. Sie feiern Weihnachten
am Weihnachtsmorgen.

- Und im Frühling? Wie verbringen die Finnen Ostern?

Ostern oder zu Pfingsten fahren viele Leute aufs Land. Vor allem die Jungen

reisen oft irgendwohin weit nach Norden: weg aus dem Zwang und der Hetze des

Alltags, dorthin „wo die Schnepfe ruft". Die alten Osterbräuche sind heute aller-
dings in Vergessenheit geraten.

- Gibt es auch im Sommer Feste?
- Ja. Johannis, der 24. Juni, ist eine Art Volksfest. In der Johannisnacht versammeln
sich die Menschen am Ufer eines Sees oder des Meeres, und sie wachen die Nacht
am Johannisfeuer. Die Jungen singen und tanzen und die Alten hören zu und sehen
zu. Einige trinken vielleicht auch mehr oder weniger.
- Im Norden sind die Menschen naturempfindsam.

- So ist's wohl. Sie freuen sich und sind traurig

zur gleichen Zeit. So etwa zu

Johannis: der Sommer ist in voller Blüte, der Kuckuck ruft, die Nächte sind hell,
aber die Menschen wissen, daß die Tage wieder abnehmen. Auch darum kann

mancher einen Schluck nehmen. Der Winter ist so lang

der Sommer so kurz.

- Aber auch im Herbst gibt es schöne Tage und es gibt auch Feste
- O ja. Der 10. Oktober ist der Geburtstag von Aleksis Kivi. Er kann durchaus noch

„wunderbar hell und still" sein, wie Kivi irgendwo geschrieben hat. Ich mag den
Herbst.

- Und ich den Winter.
- Das erste Fest des Winters ist der Selbständigkeitstag Finnlands. Er ist am 6. De-

zember. Da fängt auch die Zeit des Advents an.

Übungen

1. Tänään on maanantai. Eilen oli sunnuntai. Huomenna on tiistai. Tänään on

kesäkuun

päivä. Eilen oli kesäkuun kahdeskym-

menes päivä. Huomenna on kahdeskymmeneskahdes kesäkuuta. Joulu on tänä
vuonna perjantaina. Pääsiäinen on tänä vuonna huhtikuun yhdentenätoista päivänä.
Olen syntynyt marraskuun

päivänä

(oder: kahdeskymmeneskahdeksas

2. Sunnuntaina meillä on perhejuhla. Vieraat saapuvat iltapäivällä. Illalla läh-

demme konserttiin. Toissa päivänä olimme teatterissa. Pentti tulee ensi viikolla.
Jaakko kävi viime vuonna Tukholmassa. Jonakin päivänä lähdemme vierailulle

Turkuun.

3. Kari tuli viime vuonna yliopplaaksi. Tänä vuonna Eila valmistui opettajaksi.
Kahdessa päivässä työ tuli valmiiksi. Voitteko tehdä sen jo perjantaiksi. He

valitsivat Mattilan

Hän matkusti kahdeksi päiväksi Helsinkiin.

4. Toinen neljättä, huhtikuun toinen (päivä), huhtikuun toisena päivänä; neljäs
viidettä, toukokuun neljäs, toukokuun neljäntenä päivänä; kahdeskymmenesviides
kuudetta, kesäkuun kahdeskymmenesviides, kesäkuun kahdentenakymmenentenä-
viidentenä päivänä; neljästoista seitsemättä, heinäkuun neljästoista, heinäkuun
neljäntenätoista päivänä; kahdeskymmeneskahdeksas yhdettätoista, marraskuun
kahdeskymmeneskahdeksas, marraskuun kahdentenakymmenentenäkahdeksantena
päivänä.

5. Tiistaiaamuna Jaakko soitti minulle. „Voimmeko tänään syödä yhdessä? hän
kysyi. „Minä maksan myös ruoan." „Paljon kiitoksia", vastasin, „minä tulen.
Mutta onko sinulla

vai onko sinusta tullut puheenjohtaja?" „Minulla

ei ole syntymäpäivä, eikä minusta ole tullut puheenjohtaja", hän sanoi, „mutta tule
sittenkin."

Kello yksi olin ravintolassa ja me söimme hyvää naudanpaistia ja herkkusieniä.
Sitten Jaakko antoi minulle sanomalehden ja näytti minulle sivua 5. Siinä oli
Jaakon kirjoitus uudesta suomalaisesta filmistä „Juhannusyö". Luin sen. „Se on
hyvä", sanoin, „parhaat onnitteluni." Me tilasimme kahvia, ja Jaakko kertoi
minulle uudesta filmistä, jonka piti tulla valmiiksi ensi vuonna. Kävi ilmi, että hän
oli itse kirjoittanut siihen käsikirjoituksen.

10

14. Lektion

14

Staatseisenbahn plant Stillegung der Zugverbindungen

Die Staatseisenbahn möchte etwa 30 örtliche Zugverbindungen stillegen, zu deren
Aufrechterhaltung die Budgetmittel nicht reichen. Es ist beabsichtigt, die Stillegun-

gen durch Busse zu ersetzen.
Schon in den 60er Jahren stellte die Staatseisenbahn den örtlichen Zugverkehr
Joensuu-Outokumpu ein, ebenso erging es der Verbindung Joensuu-Ilomantsi.
Die Stillegungspläne betreffen u.a. den Zugverkehr zwischen Rovaniemi und Kemi-

järvi.

Auf dem Territorium von Häme würden die Stillegungen Bahnstrecken betreffen,
die von Riihimäki nach Osten und Norden führen.
(Uusi Suomi,

bearbeitet)

14 B: Umsteigen

Bitte, würden Sie mir bei diesem Koffer helfen? Er ist schrecklich schwer, ich

schaff es nicht, ihn vom Regal zu heben, und Hämeenlinna ist ganz nah.

Huch

danke

Ja bitte was (daß

Ich müßte den Koffer vom Regal herunter bekommen. Ich habe (Sie) doch

nicht geweckt?

Keinesfalls. (Gähnt) Es sind diese frühen Morgenzüge
Ich dachte nur, weil Sie so stark aussehen und hier niemand sonst ist.
Nein? Wirklich

Wirklich schwer. Er enthält wohl echte Schätze?

Geistige Schätze. Bücher für die Schüler unserer Anstalt.
Jetzt werde ich zufassen. Äh

Uh

Huch. So. Er ist doch gekommen.

Ein lieber Herr hat mir geholfen, ihn in Helsinki dort herauf (zu heben). Jetzt

hilft ein anderer lieber Herr, ihn wieder herunter (zu holen). Danke

Juhani Uusitalo.
Was sagten Sie?
Ich habe mich vorgestellt.
Es macht nichts

Der Zug hält an (wird langsam). Wir kommen schon nach

Hämeenlinna. Ich bin übrigens Lektor Hertta Vanhapiha. Lektorin der Theologie.

Angenehm Sie kennenzulernen. Bleiben Sie in Hämeenlinna?
Hämeenlinna ist meine jetzige Heimatstadt. Ich bin Leiterin einer religiösen

Lehranstalt.

Erfreulich, es zu hören.
Was ist daran erfreulich? Jesses

Ich meine: oh je! Wie werde ich mit diesem

Koffer zum Bahnsteig kommen. Der Zug hält nur eine Minute.

Ich bringe ihn (Ihnen), gehen Sie nur voraus.

(Auf dem Bahnsteig: Der

fährt ab.)

Oh, Sie hätten nicht bis hierher kommen sollen. Hallo, der Zug fährt ab!
Das ist nun

(Ausschnitt aus dem Hörspiel von Pekka Lounela: „Herr Juhani Uusitalo und seine
Engel")

Übungen

1. Anna kävi Savonlinnan oopperajuhlilla. Hän sai liput konsertteihin. Viime

päivinä kävimme usein konserteissa. Olimme myös usein retkillä tai matkoilla.
Hän kävelee mielellään metsissä. Jaakko istuu usein kahviloissa ja ravintoloissa.
He matkustavat takaisin autoilla. Ystävilläni on kesämökki Helsingin lähellä.

11

2. Nyt on valoisien kesäöiden aika. Suomi on metsien ja järvien maa. Kaikkien
matkustajien piti odottaa. En muistanut poikien ja tyttöjen nimiä. Puhuin illalla
ystävieni kanssa. He matkustivat lapsiensa kanssa maalle.

3. He menevät usein teattereihin. Hän lähti keskustan kauppoihin. Anna matkustaa

joka vuosi Skandinavian maihin. Lähdemme juhliin. Lapset juoksevat huoneisiin.

Vieraat nousivat autoihin. Kaikki palasivat asuntoihin.

4. Olisin iloinen, jos voisin auttaa teitä. Haluaisitteko kahvia vai teetä? Haluaisiko

hän jäädä tänne? Lähtisittekö teatteriin? Saisinko vähän pientä rahaa? Ehkä hän
tekisi sen? He kysyvät, olisiko Teillä aikaa? Kysyisin mielelläni yhtä asiaa.

5. Eilen kävin kirjakaupoissa. Halusin ostaa Leenalle syntymäpäiväksi kirjan.

Ajattelin, että ostaisin hänelle kansanlauluja. Kävelin kirjakaupasta kirjakaup-
paan ja katselin kirjoja. Halusin ostaa kirjan, jossa oli myös nuotteja. En kuiten-
kaan saanut, mitä halusin.

muistin erään antikvariaatin. Vanha, ystävälli-

nen kirjakauppias näytii minulle hyllyjä, joissa oli

kansanlauluja. Löysin

kaksi kirjaa, jotka olivat vielä kaksikymmentä-luvulta. Ne eivät olleet kalliita, ja
ostin ne. Kiitin kirjakauppiasta, joka oli niin ystävällisesti auttanut minua.

15. Lektion

Mit dem Auto zum Einkaufszentrum

Entschuldige, ich muß mich jetzt beeilen (es wurde mir eilig). (Ich) müßte einkaufen,
und die Geschäfte werden um sechs geschlossen.

- Fahren wir hin mit dem Auto!
- Steht dein Auto auf dem Parkplatz?
- Nein, (es ist) dort auf der anderen Seite der Straße. Wir können gleich (los)

fahren. Ich gehe schon herunter, ich warte im Auto auf dich.
(Nach kurzer Zeit)

- Ich habe mich wohl etwas verspätet. Soll ich (geh ich) (mich) auf den Rücksitz

-Ja, geh nur! Aber wir haben Zeit. Fahren wir zum Parkplatz des Einkaufs-

zentrums?

- Ja (fahren wir).
- Hier noch vorbei und auf die andere Spur, dann (kann ich) Gas geben.
- Hier ist Geschwindigkeitsbegrenzung von 60 km, du weißt

Paß auf, dort auf

der Kreuzung ist eine Verkehrsampel.

- Ich weiß. Und wieder rot.
- Du bremst heftig.
- Das Auto war gerade erst zur Überholung.

-Ach.

-So, jetzt lassen wir (den Motor) laufen auf der langen Geraden. Der Motor

beschleunigt hübsch, merkst du

- Hallo, wo lenkst du hin?

Ausfahrt. Dort geht es zur neuen Abkürzungsstraße. Noch nach links und

wir sind da.

B: Im Geschäft

- Vappu, nimmst du

einen Augenblick den Einkaufswagen? Ich sehe nach, was

es dort in den Regalen gibt.

es jetzt, Matti! Gehen wir erst zur Milchabteilung, ich brauche Milch und

Butter.

12

- Wo ist die Milchabteilung?
- Dort an der Rückwand. Komm hier

(Vappu nimmt Butter vom Regal)

- Legst du ein paar Dosen Milch und Buttermilch in den Einkaufswagen? Ich sehe

inzwischen nach dem Käse.

- Haben wir Bier zu Hause?
- Ich denke wohl. Aber hol ein paar Flaschen dazu. Mittelbier. Ja, was dann

Ach, Brot und Sauerzwieback.

jetzt?

- Zur Fleischabteilung. Hierher. (Vor der Glasvitrine) Was nehme ich hier?
- Da ist gut aussehender Schinken.
- (Verkäuferin) Was bekommen Sie (was darf es für die Dame
- Vier Koteletts.

noch etwas anderes

- Ja, bitte. Jagdwurst.
- (Verkäuferin) Sie ist in fertigen Verpackungen dort in der Kühltruhe.
- Ja so. Dann (bitte) noch Hackfleisch.
- (Verkäuferin) Gehacktes oder Schabefleisch?
- Gehacktes. Und nichts weiter dann.
(Verkäuferin reicht das Fleischpaket. Matti und Vappu gehen in die Kassenreihe.)
- (In der Kassenreihe) Matti, holst du noch eine Tüte Apfelsinen?
(Die Kassiererin hebt die Waren auf das

- Noch etwas anderes?
- Nichts weiter.
- (Matti) Ach, für mich noch Zigaretten!

(Die Kassiererin schreibt den Preis der Zigaretten auf die Rückseite der

- Bitte.
- (Vappu hat bezahlt) Oh, wo ist meine zweite Einkaufstasche?
- Sie ist in deiner Tasche dort. (Im Ausgang) Weißt du, was wir vergessen haben?

Pralinen. Für Liisa Virtanen zum Geburtstag.

- Aber nicht mehr hier. Wir kaufen (sie) dann später unterwegs.

Übungen

Kaupat suljetann kuudelta. Mitä tässä kaupassa myydään? Kemikaalikaupas-

sa myydään

kosmetiikan tarvikkeita. Täällä tarjotaan tekstiilejä. Näitä

tekstiilejä ostetaan hyvin paljon. Kysytään, paljonko tämä maksaa! Mennään
tuohon kahvilaan! Juodaan teetä ja syödään pari voileipää! Maksetaan nyt!
Lähdetään kotiin!

2. Milloin kauppa suljetaan? Se suljetaan seitsemältä. Ostetaan tämä kirja! Onko
sinulla rahaa maksaa tämä kirja? Minun pitää ostaa lippu. Hänen pitää kirjoittaa
kirje. Hänellä oli tarkoitus myydä auto. Minulla on aikaa lukea tämä.

3. Haluaisin ostaa nämä sanomalehdet. Ostatko minulle nuo kuvalehdet? En pidä

näistä lehdistä. Mitä noissa lehdissä kirjoitetaan? Nämä ovat kirjoja, joista olen

kuullut paljon mielenkiintoista. En tuntenut näitä kirjoja. Kerroin niistä kirjoista,

joita olin lukenut viime aikana. Siinä ovat ne kirjeet, joista Anna oli puhunut.

4. Hyvä Irene, kirjoitan tällä kertaa Kuopiosta. Sain kutsun Paavon perheeltä ja
vietän pari päivää tässä kauniissa Savon kaupungissa. Olen todella iloinen, että
saan tutustua Kuopioon. Eilen olin torilla. Ostin sieltä mm. kalakukon. Kalakukko
on piirakka, joka täytetään kalalla. Se valmistetaan pääasiassa kotona, mutta tarjo-
taan ja myydään myös torilla. Teimme myös retken Kuopion ympäristöön ja
nousimme eräälle vuorelle. Olin lukenut, että Savossa näkee joka vuorelta seit-
semän järveä ja täällä oli todella niin. Paljon terveisiä myös Kurtille, Anna.

13

II

16. Lektion

16

Der Finne stirbt meistens am Montag

Ein Finne stirbt meistens im Winter, am Montag und nach großen Feiertagen.
Überdurchschnittliche Sterblichkeit kann auch Anfang Dezember in der Advents-
zeit (in der Zeit der sogenannten Kleinweihnacht) festgestellt werden.
Ursachen der Sterblichkeit und deren Veränderungen hat in seiner Dissertation
Lizentiat der Medizin

untersucht. Seine Dissertation wurde an der Universi-

tät Oulu begutachtet.

Bei allen untersuchten Todesursachen wurden Jahreszeitschwankungen festgestellt;

die Spitze der natürlichen Sterblichkeit liegt allgemein im Winter und das Minimum

im Sommer. Ausnahmen bildeten die Lungentuberkulose und einige Krebskrank-
heiten, die sich im Frühling und im Herbst häuften. Selbstmorde passieren (sind)

allgemein im Frühsommer, aber von 1920 an häufen sie sich auch im Herbst,
wird in der Untersuchung festgestellt.
(Kansan Uutiset,

bearbeitet)

16 B: Was fehlt Ihnen ? (Anekdoten über Ärzte und Patienten)

- Ja, die Krankheit, die Sie haben (diese Ihre Krankheit), ist gewöhnliche Erkältung,

sagte der Arzt. - Diese Grippe klingt von allein ab (geht von selbst vorbei) in ein
paar Wochen, aber mit neuen Medikamenten werden Sie in vierzehn Tagen gesund
sein.

Ein Schneider hatte sich mit einer Schere eine Wunde in die Wange geschnitten
(hatte

bekommen), die der Arzt zusammennähen mußte. Als der Verband nach

einer Woche entfernt wurde, schaute der Meister in den Spiegel und

- Schlecht genäht (es ist doch schlecht genäht worden).
- Aber auch schlecht zugeschnitten (es ist auch schlecht geschnitten worden), ant-

wortete der Arzt.

Ein Fräulein war beim Arzt. Eine Stunde später kehrte sie erneut zum Arzt zurück
und bat um Entschuldigung: der Büstenhalter war im Sprechzimmer liegengeblie-

ben (war

vergessen worden). Er wurde überall gesucht. Dann rief das Fräulein

aus:

entschuldigen Sie, Doktor, jetzt erinnere ich mich. Ich war gerade, bevor ich

herkam, beim Zahnarzt, sicher ist er dort geblieben.

- Es tut mir leid, daß ich Sie, Doktor, mitten in der Nacht bemühen mußte.
- Es macht nichts. Ich habe noch einen zweiten Krankenbesuch hier in der Nähe,

so sind es zwei Fliegen mit einem Schlag (so kann ich zwei Fliegen mit einem
Schlag töten).

Übungen

Auto tuotiin huoltoasemalle. Siellä tarkastettiin auton moottori. Samalla tehtiin

monet muut työt. Jarrut ja ohjaus tarkistettiin. Auto pestiin. Autolla ajettiin koeajo.
Eilen auto otettiin vastaan. Lasku maksettiin.

2. Talo on rakennettu 50-luvulla. Hotelli on myyty halvalla. Siitä on maksettu

100000 markkaa. Hotelli on suljettu toistaiseksi. Hotelli on voitu avata jälleen.

Täällä on tehty paljon työtä.

3. Asiaa oli tutkittu pitkän aikaa. Varat oli supistettu. Moottori oli tarkastettu.

Auto oli pesty. Lasku oli maksettu.

4. Puheenjohtaja tervehti juhlaan saapuneita vieraita. Tulin 10 minuuttia sovitun
ajan jälkeen. Museo on vanhassa 1800-luvulla rakennetussa talossa. Ajattelin
menneitä vuosia. Hän puhui siitä aivan kuin päätetystä asiasta.

5. Eilen minun piti käydä parturissa. Minun piti odottaa vähän aikaa. Otin

pöydältä lehden, joka oli sen näköinen, että sitä luettiin paljon. En huomannut, kun

kysyttiin, kuka olisi seuraava. „Mitä Teille tulisi", neiti kysyi. „Tukan leikkaus",
sanoin. „Ja leikatkaa se lyhyeksi, olkaa hyvä", pyysin vielä. „Pestäänkö tukka?"
minulta kysyttiin. „Kyllä, se pestään myös", sanoin. Tukka leikattiin ja pestiin.
„Miten tukka kammataan, kammataanko se ilman jakausta?" neiti kysyi. „Kyllä,
ilman jakausta", vastasin jälleen. „Tukka leikattiin oikein hyvin", sanoin neidille
lopuksi.

17. Lektion

17

An der Theaterkasse

- Ich möchte zwei Parkettplätze für diese Abendvorführung. Ist es möglich?
- Parkettplätze sind nicht mehr da. Leider. Es sind nur ein paar Plätze da im Rang

an der Seite.

- Das ist ja traurig. Haben Sie nicht (sind nicht) irgendwelche reservierte Plätze da,

die nicht abgeholt wurden?

- Nein. Das Parkett ist ausverkauft.
- Oh, was machen wir nun? Gibt es keine Möglichkeiten?
- Ja, wenn Sie noch einige Zeit warten. Ich habe zwei Logenplätze übrig. Es kann

sein, daß sie nicht geholt werden. Fragen Sie eine Viertelstunde später nach.
(15 Minuten später).

- Ich möchte nach den Logenplätzen fragen. Sind sie abgeholt worden?
- Nein. Hier sind sie. Bitte.
- Danke. Das ist ja hübsch gegangen (dies hat sich hübsch geregelt). Und das Geld

scheint auch noch zu reichen.

17 B: Liisa ruft den Theaterdirektor an (Aus den Memoiren des Theaterdirektors
Eino Salmelainen)

Als mein Haustelefon eines Abends gegen 22 Uhr klingelte, war da eine zarte
Kinderstimme zu hören:

der

Ich antwortete bejahend. Und dann verlief das Gespräch in dieser Art:

- Ich habe überhaupt keine Angst, sagte das Mädchen.
- Das ist sehr gut. Aber wovor müßtest du Angst haben?
- Weil ich allein zu Hause bin.
- Wo sind denn die anderen? - Mutter und Vater?
- Dort. ' - ;
- Ja ... wo dort?
- Dort im Theater.
- Ach so, also im Theater? Und sie haben dich allein gelassen?
- Aber ich fürchte mich gar nicht. Sagst du es, Onkel (würde der Onkel sagen), daß

ich mich nicht furchte?

- Ist es denn jetzt nötig, da du gar keine Angst hast?
- Aber weil s i e Angst haben, Mutter u n d Vater.

14

15

- Wovor haben s i e denn Angst?
- Davor, daß ich Angst habe.

'

,

- Dann muß ich es wohl sagen.

sie auch.

- Von wem soll ich die Grüße bestellen (von wem grüße
- Von Liisa natürlich.

Es stellte sich heraus, daß das Mädchen die Unterhaltung mit allen Mitteln fort-
setzen wollte.

- Du scheinst wohl doch ein klein wenig Angst zu haben?
- Ja, aber nur ganz wenig.
- Du brauchst auch nicht (mal) ein wenig Angst zu haben. Mutter und Vater sind
bestimmt bald zu Hause. Ich sehe, daß sie hier auch schon fortgegangen sind. Ich

kann sie also nicht mehr grüßen.

- Es ist recht denn.

Lange brauchten wir auch nicht mehr zu schwatzen, als die befreite Verkündung
des Mädchens kam (zu hören war):

- Mutter und Vater kommen schon. Gute Nacht, Onkel!

Nacht.

,

Übungen

Teatterilippuja ei myydä aamupäivällä. Tätä myymälää ei suljeta viideltä. Siellä

ei tarvita pientä rahaa. Paikkoja ei varata illaksi. Ei lähdetä asemalle! Ei mennä

Ei juoda mitään!

2. Siellä ei puhuttu ruotsia. Teatterilippuja ei noudettu vielä. Hotellissa ei myyty
kukkia. Juhlia ei pidetty sunnuntaina. Siellä ei juotu olutta. Ruokaa ei tarjottu.
Tätä pukua ei pesty. Työtä ei tehty valmiiksi.

3. Asiaa ei ole tutkittu. Varoja ei ole supistettu. Täällä ei ole tehty paljon työtä.
Moottoria ei ole tarkastettu. Autoa ei ole pesty. Laskua ei ole maksettu.

4. Voitaneen kysyä, miten se on mahdollista. Sanonet ehkä pari sanaa. Lienee
tärkeää, että tulette tekin. Lieneekö se tarpeellista? He ymmärtänevät asian.
Lienenkö puhunut siitä? Ei liene mahdollista enää.

5. Helsingissä on hyvin monta teatteria (tai: paljon teattereita). Isot teatterit ovat:
Kansallisteatteri, Kansallisooppera, Kaupungin teatteri, Ruotsalainen teatteri.

Sitäpaitsi on joitakin hyviä pieniä teattereita (tai: monta hyvää pientä teatteria).
Isoissa teattereissa esitetään kahdella näyttämöllä: suurella ja pienellä näyttämöllä.
Monet teatterit ovat hyvin moderneja. Kaupunginteatteri esim. rakennettiin
vuosina 1965-67. Kaupunginteatterin suuressa katsomossa on 920 paikkaa. Liput
myydään tavallisesti vain yhteen esitykseen, mutta myydään myös sarja-, kausi- ja

Teattereiden ohjelmissa on usein suomalaisia draamoja, mutta

myös hyvin paljon draamoja muista maista.

18. Lektion

18

Frau K. stellt ihre neue Wohnung vor

(wäre es), einen Blick zu werfen (wenn wir ansehen würden), wie wir eigent-

lich wohnen, schlug die Ehefrau des Kujanpää vor.

- Ja, tun wir es (sehen wir uns an), begeisterte sich Riitta.

Die Frauen erhoben sich und gingen in den Flur. Helenius ging hinterher. Die
Ehefrau des Kujanpää öffnete erst die Tür zum Schlafzimmer, und Helenius

16

registrierte ein weißes rotgedecktes Doppelbett, blaue geblümte Gardinen und

an einer Wand.

Hinter der zweiten Tür war das Kinderzimmer, die Jungen zogen sich gerade
Schlafanzüge über. Als die Tür aufgemacht wurde, erstarrten die Jungen überrascht

auf ihren Plätzen.

- Wir haben das Doppelstockbett geholt, so haben die Jungen mehr Platz (so blieb

den Jungen

sagte die Ehefrau des Kujanpää.

- Das ist eine prima Idee, ja, das könnten wir auch erwägen, lobte Riitta.

Auch das Bad stellte die Ehefrau des Kujanpää vor; sie hatte es sicher geschrubbt,
bevor sie gekommen waren (vor ihrer Ankunft), weil die Matte schnurgerade mit
den Fußbodenkacheln lag und auf dem Waschbeckenrand keine Haare (zu sehen)
waren oder Zahnpasta oder andere Schmutzflecken.

- Wir haben auch hier zusätzlich Platz gewonnen, indem wir die Badewanne gegen

solch ein Duschbecken eintauschten, erzählte die Ehefrau des Kujanpää zufrieden.

Riitta ging ins Bad und untersuchte das Becken genauer.

- Ach, ist das nun diese Massagedusche? bemerkte Riitta.

wir haben sie billig bekommen, und sie ist auch ganz gut, sagte die Ehefrau

des Kujanpää.

Riitta nahm die Dusche am Griff (in die Hand) und drehte sie interessiert (hin und
her). Die Ehefrau des Kujanpää fing an zu erklären, wo sie aufgedreht wurde und

wie das Wasser in der Dusche kreiste.

- Ich habe doch das Gefühl, daß dies tatsächlich irgendwie die Muskeln entspannt,

versicherte die Ehefrau des Kujanpää.
(Ilkka Pitkänen, Gewöhnliche Menschen, Helsinki, Otava, 1979, S. 221, bearbeitet)

18

Die Sitten des Hauses sind zu befolgen

Ein Universitätsprofessor hatte ein festliches Abendessen zu Ehren des Y. organi-
siert. Es war Sitte, eine halbe Stunde nach der vereinbarten Zeit zu kommen.
Y. kam jedoch pünktlich, und er hatte einen alten Regenmantel an. Die Frau des
Hauses, die Y. früher nicht getroffen hatte, öffnete die Tür halbangezogen und sagte:

„Hier wird Bettlern nichts gegeben, gehen Sie weiter." Y. ging nach Hause. Der

Gastgeber

halbe Stunde später an: „Kommst du denn nicht, wir warten

schon sehr auf dich." „Ich war ja dort, aber man ließ mich nicht herein", ant-
wortete Y.
(Terho Toivonen, Der nächste Patient, Helsinki, Kirjayhtymä, 1963, S. 167)

Übungen

Meidän ei olisi pitänyt matkustaa eilen. Emme olisi odottaneet enää puolta tuntia.

He eivät olisi lähteneet teatteriin. Hän ei olisi tarvinnut rahaa. En olisi tietänyt
sitä. Etkö sinä olisi auttanut häntä?

2. Olisi voitu tehdä jotain. Tarvittaisiin heidän apuaan. Lähdettäisiinkö Lahteen?
Ostettaisiinko

Kysyttäisiinkö, paljonko ne masksavat? Jäätäisiinkö

tänne yöksi?

3. Minun on luettava tämä kirja. Sinun on saatava joitakin matkamuistoja.

Hänen on odotettava vähän aikaa. Meidän on myytävä nämä teatteriliput. Teidän
on valittava jokin lahja. Heidän on noustava jo viideltä. Matin on mentävä
työhön. Liisan on tultava huomenna.

4. - Minun on ostettava joitakin matkamuistoja. Mitä sinä suosittelisit?

Voisin suositella paljonkin. Kaupoissa on hyvin erilaisia suomalaisia matkamuis-

toja. Miehelle tai pojalle voisi ostaa

puukon. Myös suomalaiset lasita-

varat ovat hyviä ja hyvin tunnettuja.

17

- Minä pidän lasista, mutta lasitavarat ovat usein melko painavia.
- Suomessa on kauniita tekstiilejä. Monet ryijyt ovat aitoa taidetta. Ne ovat kuitenkin

melko kalliita. Pidätkö pellavatekstiileistä? Nehän ovat osaksi käsityötä ja myös

aitoja lahjoja.
- Hyvä, minun on katsottava. Entä mitä voisi ostaa lapsille?

- Tytölle ostetaan tavallisesti nukke. Kansallispukuinen nukke on aina kaunis lahja.

Kuinka vanha poika on?

- Hän on noin kymmenen ikäinen.

voisit ostaa pojalle ehkä peikon. Olen nähnyt paljon hauskannäköisiä

peikkoja.

19. Lektion

19

Mit dem Auto rund um den Päijänne

Die Schönheit (schöne Natur) des Herbstes braucht man nicht immer in der Ferne
zu suchen - in Nordfinnland oder in Lappland. Schöne Landschaften können auch
weiter im Süden bewundert werden. Eine der schönsten Reiserouten Südfinnlands
ist die mittelfinnische Route oder eine Rundfahrt um den Päijänne-See.
Der Päijänne kann, wenn man von Lahti aus losfahrt, entweder von der Ost- oder
von der Westseite umfahren werden. Auf der Hinfahrt ist es vielleicht bequemer,
von Lahti aus über Vääksy, Padasjoki, Kuhmoiset und Jämsä nach Jyväskylä zu
fahren und von dort an der Ostseite des Päijänne nach Joutsa, Hartola, Heinola
und (wieder) zurück nach Lahti.

Lahti

Bei einem Kurzbesuch in Lahti lohnt es sich natürlich, die Weltmeisterschafts-
Skibühne im Sportzentrum von Lahti aufzusuchen.

Vom Turm der Großschanze aus besteht die Möglichkeit, die Landschaft von Lahti
zu bewundern, wozu u.a. die Radiomasten, die Bergkämme von Salpausselkä und
der Vesijärvi(-See) gehören. Kultursehenswürdigkeiten von Lahti bilden die vielen
Denkmäler, deren neuestes das Denkmal der roten Gefangenen im

ist.

Lahti bietet auch den Freunden der Baukunst vieles zu sehen. Das ansehnlichste

Objekt ist die Zentralkirche, die Alvar Aalto entworfen hat.

Jyväskylä

Jyväskylä, die Hauptstadt Mittelfinnlands, ist vielen Fremden wegen ihrer Ein-
bahnstraßen vertraut geworden. Von den anderen Sehenswürdigkeiten in Jyväskylä
lohnt es sich insbesondere das

zu erwähnen sowie Laaja-

vuori, auf dessen Gipfel das Touristen-Mekka von Jyväskylä, das
prangt.
Viel Sehenswertes (vieles zu sehen) bietet Jyväskylä denen, die sich für Architektur
interessieren (den an Architektur Interessierten). Ihr eigenes Programm finden in
Jyväskylä auch die anderen Freunde der Kultur, ist doch Jyväskylä eine rege Kultur-
und Universitätsstadt.

Heinola
Zu den Berühmtheiten von Heinola gehören unbedingt die in zwei Ebenen führen-
den Brücken von Jyränkö. Am typischsten sind für Heinola jedoch der Stempel
der Kleinstadt und die alten niedrigen Häuser, die in den letzten Jahren restauriert
wurden.
Fährt man von Heinola nach Lahti, kann man

die Sportschule von Vierumäki

besichtigen. Ein angenehmes Speiserestaurant (Speiseplatz) am Weg ist auch der

Krug von Kaapinlähde.

18

Sich nicht unnötig beeilen (Weg unnötige Eile)
Vor der Rundfahrt um den Päijänne lohnt es sich im voraus, sich über die Öff-
nungszeiten der verschiedenen Objekte zu vergewissern, die sich im Herbst ver-
ändert haben. Ein Teil der Gaststätten (Plätze) schließt ganz und gar (die Türen).

Auch ohne besondere Objekte ist die Rundfahrt um den Päijänne eine Reiseroute,
die in Erinnerung bleibt. Am meisten genießt sie der, der unterwegs die Seitenwege
(kleinen Wege) und die kleinen Dörfer aufsucht und der vor allem die unnötige
Eile meidet (ausläßt).
(Uusi Suomi, 23.

bearbeitet)

19

Es passierte bei der Elchjagd

Ein Bauer fuhr mit seinem Traktor die Landstraße entlang. Plötzlich war ein Schuß
zu hören, und der Traktor blieb stehen.
Der Bauer sprang vom Traktor, um nachzusehen, was ihn zum Stehen gebracht
hatte. Er verstand jedoch sofort, was passiert war (die Sache), als er fröhliche Rufe
aus dem Wald hörte:

einen Schluck darauf, und dann schießen wir das Elchkalb auch ab.

Übungen

Mattilan perheellä on nyt uusi ja isompi asunto. He asuivat ennen vanhemmassa

talossa. He pitävät modernimmasta ja mukavammasta asunnostaan. Uudessa asun-
nossa kaikki huoneet ovat siistimmät ja valoisammat. Ne ovat myös lämpimämmät.

Lastenhuone ja makuuhuone ovat kyllä vähän pienemmät kuin vanhassa asunnos-
saan. Vanha asunto oli myös halvempi. Matka kaupunkiin on pitempi. Ennen he
pääsivät lyhyemmässä ajassa keskustaan. He ovat kuitenkin tyytyväisiä ja pitävät
uutta asuntoaan parempana.

2. Mattilan perheessä on neljä lasta: Helvi on vanhin ja Veijo on nuorin. Outi on
paras oppilas. Matti on ystävällisin. Outi tuntee enimmät kaskut. Helvi osaa

kauneimmat laulut. Matti osaa mielenkiintoisimmat leikit. Veijo piirtää haus-
kimmat kuvat. He pitävät nuorimmasta veljestään ja vanhimmasta siskostaan.

3. Menin lippumyymälään

liput. Lähdimme baariin juodaksemme

kahvia. Hän tuli mukaan syödäkseen jotain. Ettehän tulleet tehdäksenne vain työtä.
He tulivat auttaakseen sinua.

4. Tapasin Yrjön kävellessäni keskustassa. Junaa odottaessaan hän meni asemara-
vintolaan. Käyn usein teatterissa Tampereella ollessani. Hän tutustui Liisaan
matkustaessaan Lahteen. Tulin asemalaiturille heidän juuri noustessaan junasta.
Haluttaessa kahvi tuodaan huoneeseen. Tarvittaessa voidaan tilata isompi huone.
Tarjoan sinulle kahvia joskus tavattaessa. Kannattaa muistaa tämä merkki lasia
ostettaessa.

5. Viime lauantaina ajoimme Matin kanssa autolla lounaisrannikolle. Päätimme

ajaa Tammisaareen ja palata Salon kautta Helsinkiin. Matti kertoi meille, että tie

Helsingistä Tammisaareen olisi kaunein Helsingin ympäristössä. Reitti tarjosi
todella paljon kauniita kohteita ja nähtävyyksiä: kallioita tien varrella, vanhoja ja
uusia taloja, ystävällisiä kyliä, venesatamia. Kun olimme Tammisaaressa (tai:
Tammisaaressa ollessamme), Matti jatkoi matkaa Hankoon. Hän sanoi meille:

on Tammisaaressa, hänen on matkustettava myös Hankoon." Hän väitti,

että monet ajavat Hangon kautta myös Helsingistä Tampereelle matkustaessaan.

Ollessamme Hangossa totesimme, että Matti oli oikeassa, ja että kannatti tehdä
tämä matka. Myös paluumatka moottoritiellä sujui nopeasti ja mukavasti.

19

20. Lektion

20

Espoo - Stadt am Ufer des Meeres

(Aus der Geschichte der Stadt)

Die Geschichte von Espoo beginnt um 1450. Die große Küstenstraße von Turku
über Espoo und Porvoo nach Viipuri war die wichtigste Landstraßenverbindung
Mittelfinnlands. Und wenn man übers Meer segelte, war die Küste von Espoo, die

von Inseln geschützt wurde, die sicherste Hafenstelle.
Um 1550 gründete Gustaf Vasa hier das Gut von Espoo, das seither das größte
Landgut in Espoo war. Espoo entwickelte sich rasch zu Beginn des 17. Jahrhunderts,

aber bis hin ins 19. Jahrhundert belasteten Finnland die vielen teuren Kriege.
Im 19. Jahrhundert, als autonomes Großfürstentum Rußlands, begann die finnische
Gesellschaft sich zu entwickeln und sich zu modernisieren. Im Jahr 1865 erhielt
Finnland eigenes Geld, und um die gleiche Zeit wurde auch die kommunale Selbst-
verwaltung geschaffen.
Finnland erreichte seine staatliche Selbständigkeit im Dezember 1917. Aber im

Winter 1918 brach in Finnland der Bürgerkrieg aus. Auch in Espoo wurden in

Kreisen der Arbeiterschaft rote Garden gebildet, während das Bürgertum seine

eigenen Feuerwehr- und Schutzkorpsgruppen hatte. Von den Kriegsereignissen
selbst blieb Espoo in vielem verschont, bis die Deutschen, die in Hanko an Land
gegangen waren, zum Teil über das Gebiet von Espoo, Helsinki angriffen.
Die Roten gingen daran, sich zu verteidigen. Sie hatten sich auf der Befestigungs-
linie von Espoo zur Wehr gesetzt, konnten sie jedoch infolge mangelhafter Aus-

bildung nicht ausnutzen. Die Front brach schnell ohne größere Kämpfe zusammen.

Bezeichnend war, daß in Espoo während der gesamten Zeit des Krieges nicht ein
Haus verbrannt oder zerstört wurde, obwohl viele Menschen entweder im Kampf

oder als Opfer des Racheterrors den Tod fanden.
In den Jahren 1939-40 wurde unser Land vom Winterkrieg heimgesucht, und im
Sommer 1941 geriet unser Land in den Großkrieg an der Seite Deutschlands. Das
Ende des Krieges brachte seine eigenen Probleme. Die Soldaten, die nach Hause

entlassen wurden, mußten erneut in die Gesellschaft eingegliedert werden. Darüber
hinaus (außer diesen) zogen nach Espoo beinahe 4.000 Umsiedler, welche die
Einwohnerzahl spürbar erhöhten.
Nach dem Krieg suchten die aus der Landwirtschaft freigewordenen Arbeitskräfte
ihren neuen Platz in den Städten. Der größte Druck richtete sich auf Helsinki und
seine Umgebung. Die Entstehung des neuen Espoo begann 1951 in Otaniemi und
1952 in Tapiola. Die stadtmäßige Errichtung der Stadtsiedlungen weitete sich von
Helsinki auch nach dem Westen aus. In den Jahren 1950-1980 wuchs die Ein-

wohnerzahl von Espoo von 25.000 auf 130.000 an.

20 B: Wahlgespräch im Jahre 1956

-

wählen?

- Ich komme gerade von der Schule.
- Und wem hast du deine Stimme gegeben?
- Na, dem Kekkonen natürlich.
- Du bist wohl ein Bekannter von Kekkonen?
- Nein, ich kenne ihn nicht persönlich.
- Und du hast doch ihm deine Stimme gegeben?

- Ja, das ist am sichersten.
- Und warum hast du nicht für Fagerholm gestimmt?
- Ich kenne Fagerholm.

(Zwischen den Wahlen, Helsinki, Kirjayhtymä, 1963)

20

Übungen

Mennään juomaan kahvia! Haluaisitko tulla mukaan? Lähdetkö kävelemään?

Voitko auttaa minua? Auttaisitko viemään nämä matkalaukut autoon? He pyytävät
maksamaan tämän laskun huomiseen. Tule katsomaan, mitä siellä on! Hän kutsui
minut lähtemään konserttiin. Hän kehotti minua puhumaan enemmän suomea.
Alan nyt lukea suomalaisia lehtiä. Opin jo ymmärtämään hyvin paljon.

2.

on Alvar Aallon piirtämä rakennus. Täällä on paljon Alvar Aallon

piirtämiä rakennuksia. Sain Leenan äidin tekemän ryijyn. Tässä on eilen ostamani
kirja. Teatterissa esitetään Aleksis Kiven kirjoittama Kullervon draama. Voisitko
noutaa Matin tilaamat liput? Paljon kiitoksia tuomastasi kirjasta.

3. On hauska laulaa. Laulaminen on hauskaa. Pidän laulamisesta. On hauska
matkustaa. Matkustaminen on hauskaa. Pidän matkustamisesta. On hauska ajaa

autolla. Autolla ajaminen on hauskaa. Pidän autolla ajamisesta. On hauska ostaa

kirjoja. Kirjojen ostaminen on hauskaa. Pidän kirjojen ostamisesta.

4. Sodan päättyminen toi Suomelle omat ongelmansa. Sotilaat, jotka olivat sodassa,
oli sijoitettava yhteiskuntaan. Karjalasta muutti noin puoli miljoonaa siirtolaista.
Heille kaikille oli annettava asuntoja. Monet muut ongelmat rasittivat elämää
Suomessa. Vuodet sodan jälkeen (tai: sodanjälkeiset vuodet) olivat kuitenkin

rakentamisen hyvää aikaa. Sodan päättymisen jälkeen maassa toimi neljä suurta
puoluetta: keskustapuolue, sosialidemokraattinen puolue, Suomen kansan demo-
kraattinen liitto ja kokoomus. Yhteiskunnan elämä kehittyi nopeasti, muttei

taisteluitta. Ennen kaikkea 50- ja 60-luvulla talouden monet alat kehittyivät hyvin

ja luotettavasti.

21. Lektion

Landbevölkerung nimmt ab

Von 1969 an ist eine beträchtliche Zahl von Feldern unbestellt geblieben

Indem

sich die anderen Erwerbszweige schnell entwickelten, ist das Lohnniveau auch in
der Landwirtschaft angestiegen. Die Nutzung von Lohnarbeitskräften ist (denn)
auch allgemein aufgegeben worden, was wiederum infolge der Rationalisierung der
Landwirtschaft möglich geworden ist. In den Jahren 1940-1960 nahmen die Lohn-
arbeitskräfte schon um 80% gegenüber der Menge von 1940 ab.
Auf den Bauernhöfen versucht man also, mit eigenen Leuten auszukommen. Außer-
dem sind die Kleinbauern (Bauern der kleinen Wirtschaften) bestrebt, sich Neben-
verdienste zu beschaffen, manchmal, indem

in alter Weise Waldarbeiten über-

nehmen, aber insbesondere im Süden durch Übernahme von Arbeiten (Erwerbs-
zweige ausübend), die allgemein der Industrie zugerechnet werden. Dies führt oft
dazu, daß der Nebenberuf zum Haupterwerbszweig wird (sich entwickelt), einem
besseren als es das Führen einer Kleinwirtschaft ist.
(Pentti Virrankoski, Wirtschaftsgeschichte Finnlands, Helsinki 1975)

21 B: Ansichten

jungen Bäuerin (Befragungen)

Ansichten über die Notwendigkeit eines Autos:

- Ein Auto muß schon sein. Zum nächsten Ort sind es (auch) 25 km, und oft

passiert es, daß eines von den Landwirtschaftsgeräten entzwei ist, dann sieh zu,
wie du hinkommst (so fahr nur hin). Nach Koivu sind es 25 km, und es gibt (es
fahrt) nur eine Busverbindung, früh um halb acht fahrt (der Bus) ab und abends
um fünf kommt er zurück. Manchmal hat man Lust, etwas weiter ab ins Geschäft

21

zu gehen, um ganz gewöhnliche Artikel zu kaufen, damit man ein wenig die Preise
vergleichen kann.

Manchmal hat man das Gefühl, daß man (weit) abseits wohnt: wenn zum Beispiel

die Kinder krank werden (bei Kindern ein Krankheitsfall vorkommt), und man muß
zum Arzt gehen, so ist es schwer, dies zu organisieren. Oder wenn man Unter-
haltung haben möchte (zu Vergnügungen gehen möchte), etwas Anregendes, so ist
der Weg so weit. Und für die Kinder ist es auch eine schreckliche Strapaze, solch
ein Schulweg.

Ansichten über die Notwendigkeit eines neuen Gemeinschaftsstalls:

- Im vorigen Jahr hatten wir noch sieben Kühe, jetzt wollten wir reduzieren wegen
des alten Stalls, weil er so eng und beschwerlich ist. Und man müßte darangehen,
einen neuen zu bauen, wenn man nun mal das Vieh halten will. Aber Schulden

möchten wir auch nicht vergrößern (zusätzlich machen).
Über den Gemeinschaftsstall hat man freilich recht viel gesprochen. Hier sind zwei

solche gleich großen Wirtschaften, die ungefähr gleich viel Vieh und Land haben
und welche beide in der gleichen Situation sind, daß der Stall erneuert werden
müßte.
Sie haben auch nur (nichts als

einen provisorischen Stall. Mindestens zwei Jahre

ist davon gesprochen worden (ist die Rede gewesen). Es kam nur so auf, als wir uns
unterhalten haben, und als alle sagten, daß (wir) beginnen sollten, einen Stall zu

bauen, da haben wir gesagt, wie (was) es damit wäre mit dem Gemeinschaftsstall.
Er würde jedenfalls die Kosten senken. Und (soweit) die Größe des Stalls erwogen
wurde, dann wenigstens für 40 Kühe, damit er etwas einbringt. Aber dies ist nur in

(Bäuerin auf dem Kleinbauernhof, Jyväskylä 1973, S. 175)

Übungen

Kävin kaupassa ostamassa omenia. Hän käy kioskilla hakemassa savukkeita.

Kalle seisoo pysäkillä odottamassa bussia. He kävivät toimistossa maksamassa
laskut. Käyn kylpyhuoneessa käsiäni pesemässä. Kävimme elokuvissa katsomassa

uusia dokumenttifilmejä.

2. Olemme estyneet saapumasta juhlaan. Hän kieltäytyi puhumasta siitä asiasta.
Varokaa lähtemästä sinne yksin. Meitä varoitettiin juomasta vettä tästä järvestä.
Hän kielsi ajamasta tätä metsätietä. Lakkaa nyt lukemasta!

3. Opitte suomea nopeasti puhumalla paljon. Hän vietti kaikki iltansa lukemalla.
Monet viettävät vapaa-aikansa katselemalla televisiota. Monet asiat ymmärtää
paremmin kertomalla niistä muille. Kaupunkiin tutustuu nopeasti kävelemällä
kaduilla ja toreilla.

4. Teatteriliput ovat vielä noutamatta. Liisan syntymäpäivälahja on vielä ostamatta.
Tämä puku on vielä pesemättä. Hotellin lasku on vielä kirjoittamatta.

5. Suomen maatalousväki on vähentynyt viime vuosina jatkuvasti. Sen osuus oli

1960 vielä noin 30% koko työvoimamäärästä mutta 20 vuotta myöhemmin vain

enää

Maatalous on kuitenkin hyvin tärkeä elinkeinoala Suomessa. Rationa-

lisointi on edistynyt melko pitkälle. Mutta maatilat ovat suurimmaksi osaksi
pientiloja. Pientilaan kuuluu tavallisesti 7-8 hehtaaria peltoa ja 25-30 hehtaaria
metsää. Pientilojen on vaikea tulla toimeen. Monet viljelijät pyrkivät hankkimaan
itselleen sivuansioita. Suomen maatalous on sen lisäksi pääasiassa karjataloutta.

Suuren osan työstä tekevät naiset. He ovat ennen kaikkea kiinnostuneet tekemään
työn navetoissa helpommaksi.

22 '•

J .

22. Lektion

22 A: Wirtschaftliche Entwicklung nach dem zweiten Weltkrieg

Vor allem von den 60er Jahren an sind im finnischen Wirtschaftsleben große Ver-
änderungen vor sich gegangen. U.a. in der Forstwirtschaft haben sich die Pro-
duktionseinrichtungen und die Produktionsmethoden beträchtlich verändert. Der
einstige „jätkä" (Waldarbeiter) z.B. setzt seine Arbeit nur noch in der schönen
Literatur fort. Anstelle seiner Brüder lichtet die finnischen Wälder der Waldarbeiter
von heute, zu dessen Äußerem (mit seinem

ein Schutzhelm und die schrill

tönende Holzfällmaschine gehören
Die wirtschaftliche Entwicklung nach dem zweiten Weltkrieg hat Debatten aus-

gelöst u.a. über die Regionalpolitik und über die Industrialisierung der „Entwick-

lungsgebiete". Die erwähnte Entwicklung erscheint sehr verschieden, (wenn sie)

vom Nordteil des Landes oder vom Süden betrachtet (wird). Der Unterschied
ergibt sich teilweise auch als Folge naturbedingter Umstände
In Nordfinnland wurde die Industrie in erster Linie mit Staatsmitteln zur Ver-
arbeitung der dort vorhandenen Erz- und Holzvorräte gegründet, und es wurde
versucht, das private Unternehmertum durch Kredite zu stützen. Die Ergebnisse
waren nicht sehr groß, und auch über die Ziele gibt es recht viele Meinungs-
verschiedenheiten.
Regionalprobleme sind nicht nur

Natur), vielmehr sind, wenn sie

erwogen werden, auch wichtige geistige und soziale Faktoren in Betracht zu ziehen.
Zu den Mißständen der Entwicklungsgebiete gehören z.B. (Mißstände der Ent-
wicklungsgebiete sind z.B.) die schlechten Ausbildungsmöglichkeiten der Jugend.
Wenn die Jugend von diesen Gebieten anderswohin zieht, wie sie es in großem
Umfang auch getan hat, ist sie gezwungen, ihren Lebensweg ebenso in Südfinnland
wie in Schweden unter vielfach schlechteren Vorbedingungen zu beginnen als die
ansässige Bevölkerung. Auch dem geistigen Leben der „Entwicklungsgebiete" droht
die Gefahr der Auszehrung, was wiederum unsere gesamte nationale Kultur ärmer
macht - und das kann man sich (eigentlich) nicht leisten (das könnte man sich
(Pentti Virrankoski, Wirtschaftsgeschichte Finnlands, Helsinki 1975)

22 B: Nach den Vertrauensleutewahlen (Ansichten der Beschäftigten)

- Y. wurde doch gewählt.
- Mir ist es gleich, wer von beiden gewählt wurde.
- Ein großer (voller) Fehler wurde gemacht. Nach meiner Meinung.
- Ein fähiger Mann wurde gewählt. (Daran) gibt es nichts auszusetzen.
- Es gibt welche, die ihn tadeln (Andere tadeln ihn). Natürlich ist auch er gezwun-
gen nachzugeben. Aber das ist niemals ausgeschlossen (unmöglich).
- Man wollte keinen Radikalismus an dem Platz. Da es keine kompetenteren gibt,

habe ich für ihn gestimmt.

- Es war Politik - ganz kalt. Der Kandidat der anderen hat gewonnen.
- Er hat es erreicht, daß die Weiber für ihn gestimmt haben. Ich hab es doch

gesehen. Für Frauen ist es Hauptsache, daß (er) ein angenehmer Mann ist, was
(kümmern) sie die Löhne.

- Darüber habe ich auch gestaunt. Er ist ein zu stiller Mann. Er wurde gewählt,

weil kein besserer da war.

- Es kann da nicht jeder hin, (um) sich blamieren (zu) gehen. Es gibt wenige, die

diese Dinge übernehmen (die anfangen, diese Dinge zu übernehmen).

- Ein beherrschter, überlegender und gebildeter Mann ist er. Er hat viel Erfahrung.

Auch wenn es nicht um Politik ginge, wäre er der Hauptvertrauensmann.
(Vesa Laakkonen, Arbeiter und technische Erneuerung, Helsinki 1958)

23

IM

Übungen

1. Tyttö oli veljineen kotona. Hän asuu vanhempineen Pääkadulla. He olivat

retkellä kaikkine lapsineen. Tule sinne myös ystävinesi. Odotin asemalla kolmine
matkalaukkuineni. Siellä oli myytävänä talo monine sivurakennuksineen. Kau-
punki tarjosi työpaikkoja kaikkine koulutusmahdollisuuksineen.

2. Tulkaa itsekin! Ottakaa itsellennekin jotain! Pitäkää niin kauan itsellänne! Sain
kuvan Matilta itseltään. Hän ajatteli vain itseään. Kaikki selvisi itsestään.

3. Me molemmat olemme opiskelijoita. Kumpi teistä voisi auttaa häntä? Jomman-
kumman olisi lähdettävä ostoksille. En tunne kumpaakaan heistä.

4. Kyllä, kaikki tuli noudetuksi. Kyllä, hän sai sen kirjoitetuksi. Kyllä, työ tuli
tehdyksi. Kaikki tuli maksetuksi. Kyllä, puku tuli pestyksi.

5. Myös Suomen teollisuus kehittyi nopeasti toisen maailmansodan jälkeen. Kaikilla

tuotannon aloilla tapahtui suuria muutoksia. Niinpä vienti käsitti ennen sotaa
pääasiassa metsäteollisuuden tuotteita. Sodan jälkeen on metalliteollisuuden tuot-
teiden vienti jatkuvasti kohonnut. Suomessa jalostettiin ja jalostetaan edelleenkin
suuret määrät puuta mutta viime aikana myös malmeja. Teollistaminen on tapah-
tunut kuitenkin ennen kaikkea vain maan eteläosissa. Siitä ovat johtuneet monet
ongelmat. Maatalousväki ja nuoriso on muuttanut maan pohjoisista, itäisistä ja
kaakkoisista osista etelään mutta myös Ruotsiin. Puutteiden poistaminen on ollut
vaikeaa. Tarvitaan varoja uusiin työpaikkoihin ja koulutusmahdollisuuksiin.

23. Lektion

Veijo Meri:

Finnland gibt es zwei Schriftsprachen, Schwedisch (ist die) dritte

Wir haben eine traditionelle künstliche (gemachte) Schriftsprache, die Sprache der
Sachprosa und der Leitartikel, und eine auf Grund des Praxisbedarfs entstandene
und auf der Umgangssprache basierende neue Schriftsprache, die erst noch ge-
schaffen wird. Ein großer Teil der Schriftsteller und Übersetzer verwendet
Ich habe diese Schriftsprache, die der Umgangssprache ähnelt, in Repliken und in
einigen Schilderungen des Bewußtseinsstroms benutzt. Die erklärenden Zwischen-
texte und Beschreibungen des Milieus habe ich immer in der alten Schriftsprache
geschrieben, wie auch solche Darstellungen. Eine ein wenig tote Sprache schmeckt
zur Abwechslung (süß).
Irgendwann vor zehn Jahren plante ich mit Herrn Mäkinen von der Akademischen
Buchhandlung, eine Grammatik dieser neuen Sprache (herauszugeben). Wir haben
uns gewundert, warum (daß) unsere zahlreichen Sprachwissenschaftler dies noch
nicht getan haben. Die Abweichungen von der alten Schriftsprache sind gesetz-
mäßig und darum interessant. Ich habe in den vergangenen zehn Jahren eigentlich
nur über die Konjugation der Verben nachgedacht, sie hat mir beim Schreiben

Kopfzerbrechen bereitet.
Ich führe die Konjugation des sanoa-Verbs an. (Die Form des) Aktivs Indikativ Prä-
sens: mä sanon, sä sanot, se sanoo, me sanotaan, te sanotte, ne sanoo. In der dritten
Person der Einzahl und Mehrzahl ist stets die gleiche Singularform, die Pluralform
ist im Schwinden wie im Schwedischen. In der ersten Plural steht (ist) die

sie erkennt uns keinen Führer zu, ist besorgt um Demokratie, bezweifelt aber, daß ihr
Wille (leicht) offenkundig werde, die Menge ist wirkungslos und unentschlossen.

In der dritten Person, wenn von Menschen gesprochen wird, die nicht anwesend
sind, braucht man nicht höflich zu sein bei der Wahl des Personalpronomens
(wenn

gewählt wird), darum

und

(es und die). Der Finne möchte nur ein

unumgängliches Minimum an Mühen in Verbindung mit seinen Nächsten haben.

24

Die korrekten Umgangsformen werden für Unaufrichtigkeit gehalten. In der zweiten
Plural bleibt jedoch die alte Verwendung erhalten: ,te

(ihr sagt), weil sie

zugleich die Form des Siezens ist. Fortwährend werden wir mit solchen Personen

konfrontiert, die Autorität und Macht haben.
Imperfekt:
mä sanoin, sä sanoit, se sano, me sanottiin, te sanoitte, ne sano
In der dritten Person schwindet der Diphthong des Verbs. Eine unbetonte lange

Silbe ist in bestimmtem Maß anstrengend zu sprechen und ein wenig poetisch im
Klang.

Ob diese neue Sprache die alte ablösen wird, ist nicht ohne weiteres zu sagen. Sie (ist
mühevoll) bereitet Mühen beim Schreiben und erfordert Zügigkeit (des Gedanken-
gangs)

Mit der Entwicklung der Sprache hält man Schritt, wenn man in dieser Gesellschaft
und Welt lebt, und es nicht hindert, sich mit ihr zu verändern, indem man sich
isoliert.

Übungen

Olen k u u l l u t kiinnostuksestasi tähän rakennukseen. Tässä on joitakin tietoja

rakennuksen korkeudesta ja pituudesta. Tärkeänä vaatimuksena on ollut materiaa-
lin kauneuden esille tuominen. Olemme viimeksi lukeneet joitakin kirjoituksia
Suomen taloudesta.

2. Poika asuu meillä, hän on meikäläinen. Kalle ja Liisa käyvät usein teillä kotona,
he ovat jo aivan kuin teikäläisiä. Tämä sanomalehti on täältä Helsingistä, se on
täkäläinen sanomalehti. Hän osti tämän sieltä Tukholmasta, se on sikäläinen kuva-
lehti. Haluaisin puvun niinkuin tuo tuolla, juuri tuollaisen (tai: tuommoisen).
Haluaisin laukun - sellaisen

semmoisen) niinkuin se siinä.

3. Olisiko herra Mäkinen puhuttavissa? Onko tämä kirja ostettavissa? Olisiko lasi

vettä saatavissa? Hotellin huoneet olivat tilattavissa. Nämä kirjat olivat hankitta-
vissa.

4. Suomen kirjakieli on muuttunut huomattavasti viime 20-30 vuoden aikana.
Nykyisessä kirjakielessä käytetään jatkuvasti suuremmassa määrin puhekielen
sanoja ja muotoja. Suomessa puhutaan kuitenkin myös murteita. Suurempien
alueiden murteet ovat: karjalaismurre, savolaismurre, hämäläismurre ja pohjalais-

murre. Sen lisäksi eri alueilla puhutaan paikallismurteita. Kirjakielen muutokset

johtuvat tietenkin hyvin erilaisista seikoista. Helsingin asukasluku esimerkiksi on

vuodesta 1960 lähtien kasvanut jatkuvasti ja niin on kasvanut myös Helsingin
puhekielen vaikutus. Kirjakieli, joka pohjautuu puhekieleen, on nähtävästi vaikea
kirjoittaa, mutta yleensä helppo lukea.

24. Lektion

24 A: Zwei Volksmärchen

Die Sintflut (Lappisches Volksmärchen)
Vor den Lappländern lebte hier ein älteres Volk. Aber dann stieß der Gott die Welt
um. Dies geschah in der Weise, daß Gott die Welt auf den Kopf drehte, so daß das
Wasser aus den Seen und Flüssen über die Erde strömte, und (er) alle Menschen
ertrinken ließ bis auf zwei Kinder, einen Jungen und ein Mädchen. Diese nahm
sich Gott unter den Arm und brachte sie auf einen hohen Berg, dessen Name

Passevaare oder Heiliger Berg war.

25

Als die Gefahr vorbei war, hatte Gott die Kinder laufenlassen. Diese trennten sich
voneinander und gingen in verschiedene Richtungen, um zu sehen, ob es in der
Welt andere Menschen gäbe. Als sie drei Jahre gegangen waren, ohne Menschen
anzutreffen, begegneten sie sich und erkannten sich wieder. Aber als sie nochmals
drei Jahre in gleicher Weise gewandert waren, kannten sie sich nicht mehr. Sie
wurden dann Mann und Frau, und von diesen stammen alle heute lebenden Men-
schen ab.

(Zacharias Topelius, Das Buch unseres Landes, Helsinki 1875)

Strandläufer (Finnisches Volksmärchen)
Zu der Zeit, als der Herr der Oberstube das Weltall erschuf und die Teile, das
Weltall zu füllen, damals schuf er auch die Vögel. Aber die Vögel hatten damals

noch keine Sprachen, und der Schöpfer rief sie erneut, die Sprachen (in Empfang)
zu

Aber der Strandläufer spiegelte sich in der stillen Wasserfläche am Uferstein, und
dies schien ihm so wunderbar, daß er es nicht schaffte, rechtzeitig zum Sprachkorb
zu kommen. So kam die Frage: „Wo bliebst du?"
Darauf antwortete der Strandläufer:

dem Stein".

Und dann erhielt der Strandläufer als sein Lied: „Auf dem Stein blieb ich, blieb ich,
blieb ich."

14 B: Zwei Gedichte

Volkslied:

man einmal auf seiner Reise

Könnt man einmal auf seiner

ein hübsches Mädchen

es wäre

doch viel

von der Reise nach Hause zurückzukehren.

Leise, ganz

leise singe ich

wenn ich nur für einen

dein

Freund (dir ein Freund) sein kann.

Pentti Saarikoski: Ach,

ich

Ach, könnt

im

wenn ich von der Einkaufsreise nach Haus

im Wäldchen

zwischen weißen

und

daß Kanonen jetzt

umgeschmolzen werden (daß man begonnen hat, Kanonen umzuschmelzen) zu

die Erde zu betrachten, die zum Leben

ich streckte

lang

aus auch (da) im

die Einkäufe unter dem

summte ich sänge ich

Übungen

Pidämme toinen toisestamme. Tervehdimme toinen toistamme. Lapset leikkivät

usein toistensa kanssa. He kertoivat toisilleen matkoistaan. Kirjoitatteko te toinen
toisellenne.
2. Kuljettuamme kolme tuntia kohtasimme jällen toisemme. Löydettyämme
sopivan paikan istuuduimme juttelemaan. Erottuaan toisistaan he menivät kotiin.
Tultuani pysäkille huomasin, ettei minulla ollut rahaa. Heikin palattua pysäkille
bussi oli lähtenyt. Laskettuaan kolmeen lapset lähtivät juoksemaan.

3. Lapset istuskelevat liian usein television ääressä. Jouko juoksentelee mielellään
ulkona. Viime viikolla vierailimme Jyväskylässä. Ajelimme autolla paikasta paik-
kaan. Pysähtelimme tuon tuostakin ja katselimme maisemia. Viikonloppuna
oleskelimme Matin mökissä. Iltaisin laulelimme ja soittelimme.

4. Suomalainen kansanrunous on erittäin rikas. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa
koottiin kansanrunouden materiaalin suurin osa: sadut, sananlaskut, kaskut,

eeppiset laulut, lyyriset laulut. Kaikkialla maailmassa tunnetaan Kalevala. Sen
tekijä on Elias Lönnrot

Kalevala koostuu monesta sadasta kansan-

26

laulusta, ennen kaikkea eeppisistä lauluista. Mutta Kalevalan juoni on suurimmaksi

osaksi Lönnrotin työtä. Kalevala on silti myös kansanrunoutta, sillä runot ovat
osaksi lauluja, joita laulettiin Karjalassa ja muualla. Monet suomalaiset kirjailijat ja
runoilijat saivat virikkeitä vanhemmasta ja nuoremmasta kansanrunoudesta.

25. Lektion

Pentti Haanpää: Volkslieder

Das Telefon rasselte. Die Stimme des Apothekers:

- Heute ist der

(28. Februar). Letzter Jagdtag. Das Wetter ist ange-

nehm. Komm in den Garten des Tapio!
Ich hatte (es war) keine wichtige

Ich ging mit.

Der Apotheker und sein edler Jagdhund begrüßten mich lebhaft

Wir stapften

auf den dunklen Rand des Waldes zu ...
Gleich am Rand des Waldes begann das Abholzgebiet. Die Äste und Baumspitzen
stachen aus dem Schnee hervor wie häßliche Bartstoppeln. Die dünnen Kiefern-
strünke, welche die Säge verschont hatte, trugen elend und krumm gedrückt ihre

Schneelasten.

- Da haben sie wieder Spuren hinterlassen, erboste sich der Apotheker.
- Keine ordentliche Sitzgelegenheit für Vögel. Die kahle Weide haben sie der näch-

sten Generation zurückgelassen (gerodet). Es hat der in der Tat die Wahrheit (ernste
oder wahre Sache) getroffen (gefunden), der gesagt hat: „Frisöre des Vaterlandes

Glücklich waren die Vorfahren, die (noch) in Urwäldern Ski liefen".

Der Hund spürte einen Hasen auf, die Treibjagd begann, und die achttausend-

des Apothekers streckte ihn schließlich am Wiesenrand

- Und das Volkslied ist tot, sagte der Apotheker. - Die Väter sangen, und die Söhne

blieben stumm

- (Aber) vielleicht singt das Volk auch heute in den (seinen)

Wer

weiß es

Gehen wir in die Bauernhütten. Vielleicht singt das Volk immer noch

etwas.
Wir waren müde vom Waten im Schnee, und der Abend war nahe.
Wir beschlossen, in eine graue Hütte am Waldrand hineinzugehen. Der Hausherr
war gerade aus dem Wald gekommen, vom Bereiten des Grubenholzes. Eine
funzel brannte, und die nassen Kleidungsstücke trockneten an der Flamme eines
kleinen Ofens, im Zimmer einen faden Armengeruch verbreitend.
Hier lebt kein Gedicht, kein Lied, dachten wir. Und doch hörten wir dann ein paar
Lieder, hörten genug, um zu verstehen, daß die Macht des Wortes noch nicht tot

war.
Wir sprachen (die Rede war) von Lohninspektoren, von jenen Herren in Pelzen,
die mit klingenden Glöckchen quer durch die Wälder angefahren kamen (gefahren

waren).

- Von den (Herren) sollte nun die Hilfe ausgehen (ging nun Hilfe aus), sagte der

Herr der Hütte. - ... Die Sache geht (ja) Stufe um Stufe, aber ehe der höchste Vor-

stand am Ende Zeit gefunden hat, sich mit dem Teufel (dem höchsten Chef) zu
beraten, werden in den Wäldern des Landes keine Sitzplätze für Vögel zu finden

sein
Der Hausherr hatte einen Schluck aus der Flasche des Apothekers erhalten und

setzte

- Die Herren haben schon alle möglichen (Mittel) zur Erwärmung. Ich habe da eine
wissenschaftliche Erklärung (darüber) gehört, erzählte der Alte, warum die Herren
so klug sind. Als Kain wegen des Brudermords ins Exil kam und er kein anderes
Weibchen hatte, da nahm er zuerst einen Wolf als seine Frau. Aber die Nach-

27

kommen wurden Zigeuner. Dann nahm er einen Fuchs als seine Frau, und da
wurden die Herren gezeugt. Darum sind sie so schlau, weil sie mütterlicherseits
vom Fuchs abstammen.

Wir lächelten, verabschiedeten uns und trotteten durch die Abenddämmerung nach

dem Dorf zu.
- Vielleicht hast du recht, sagte der Apotheker, vielleicht waren es Volkslieder,
vielleicht lebt der Geist der Dichtung noch. Aber ich habe die Lieder nicht gemocht.
Sie beruhigen nicht. Sie machen unruhig. Kalevala ist schöner. In diesen Tagen
wird viel von der Nation gesprochen, und zu gleicher Zeit erzählt das Volk Märchen
von der Entstehung der Herren, als wären sie ganz etwas anderes, eine andere

Das Hundert-Jahre-Jubiläum des Kalevala war an diesem Abend. (1935)
(Pentti Haanpää, Werke L, Helsinki, Otava, 1965. Gekürzt)

Übungen

Eva puhuu hyvin suomea, Irene puhuu suomea paremmin, Anna puhuu suomea

parhaiten. Liisa saapui myöhään, Leena saapui myöhemmin, Pekka saapui
myöhimmin. Pekan asunto on ylhäällä, Heikin asunto on ylempänä, Laurin asunto
on ylimpänä. Tässä ensimmäisessä työssä asiat on esitetty oikein, toisessa ne on
esitetty oikeammin, kolmannessa oikeimmin. Jouko tulee kaukaa, Erkki tulee
kauempaa, Pertti kauimpaa.

4. Kirjallisuus oli Suomessa jo 1800-luvulla hyvin tärkeä yhteiskunnallinen tekijä.
Monet suomalaiset kirjailijat tulivat tunnetuiksi mm. Saksassa mutta myös muissa
maissa. Aleksis Kiven teokset, sellaiset kuin hänen romaaninsa „Seitsemän
veljestä" kuuluvat maailmankirjallisuuteen. 1900-luvulla, ennen kaikkea 30- ja
40-luvulla saksan kielellä luettiin monet

Sillanpään talonpoikaisromaanit,

50-luvulla mm. Mika Waltarin historiallinen lääkäriromaani „Sinuhe egypti-
läinen",

60-luvulla kaksi suomalaista kirjailijaa esitti romaaneissaan uudella

tavalla realistisia näkemyksiä sodasta: Väinö Linna ja Veijo Meri. Heidän romaa-
ninsa ja muut suomalaiset kirjat luetaan ja luettiin monella Euroopan kielellä.
Mutta Suomessa on paljon runoilijoita ja kertojia, jotka ovat muissa maissa ehkä
vähemmän tunnettuja ja joiden kirjat ovat ehkä vaikeasti käännettävissä. Suoma-
laiseen kirjallisuuteen kannattaa tutustua.

26. Lektion

Lebensläufe (Aus dem Theaterstück „Bauer

und sein Knecht Kalle")

Drittes Bild: Vor der Apotheke. Iso-Heikkilä, ein tavastländischer Bauer, hat vom
Tierarzt ein Alkoholrezept erhalten. Iso-Heikkilä ist betrunken. Er erklärt, daß
seine Kühe den Scharlach haben und Alkohol brauchen. Das Apothekerfräulein
bringt ihm die Flasche.
FRÄULEIN: Das ist ja eine recht große Flasche. Hoffentlich haben Sie für Ihre
Kühe genug Heringe für morgen
ISO-HEIKKILÄ: (schüttelt die Flasche) Gluck, gluck, gluck, welch herrliche Musik!
Oje, jetzt hat Iso-Heikkilä die Flasche, aber ich muß auch eine Braut haben, und du,
armes Mädchen, hast einen Schluck Schnaps und keinen Mann, schönes Apo-

thekerfräulein, verloben wir uns!
FRÄULEIN: Danke, Bauer Iso-Heikkilä, aber ich verlobe mich nur gesetzlich mit
einem Ring.

ISO-HEIKKILÄ: Ein Ring muß sein, aber erzähl mir zuerst, was für ein Leben du
hast! Lohnt es sich für mich, dich zu heiraten?

28

FRÄULEIN: Ein trauriges Leben habe ich. Studieren mußte ich vier Jahre, und

jetzt zahlt mir der Apotheker weniger als seiner Köchin. Jede Nacht muß ich

wachen, und die Apothekerin ist eifersüchtig auf mich wegen ihres Apothekers,
der falsch ist wie ein Fragezeichen. Und der Doktor hat eine schlechte Handschrift,
und zweimal habe ich mich schon im Rezept geirrt, und die Studienschulden müßte
ich zahlen, und die Frauen wollen immer Magentropfen, und die neue Schürze und

den Rock habe ich (mir) mit Medikamenten verbrannt, und die Rockstoffe sind so
teuer, und es wirbt niemand um mich außer dem kränklichen Bahnhofsschreiber,
weil der Amtmann, der Direktor vom Konsumgeschäft, der Arzt und der Buch-

händler alle fest verheiratet sind, so daß mein Leben solch ein Elend ist.
ISO-HEIKKILÄ: Siehst du es jetzt, es hilft dir nichts anderes, als Iso-Heikkilä zu
heiraten, verloben werden wir uns, (du) armes Mädchen, du verdienst es, daß sich
Iso-Heikkilä um dich sorgt.

(lachend) Aber wo ist der Ring?

ISO-HEIKKILÄ: Hast du keine Gardinenringe, solange bis wir einen Ring be-
kommen?

(lachend) Wieviel Ringe bring ich?

ISO-HEIKKILÄ: Viele, dem Iso-Heikkilä reichen wenige nicht!

(Das Mädchen bringt eine Gardinenstange und gibt davon Iso-Heikkilä die Ringe.)

ISO-HEIKKILÄ: (steckt davon einen Ring auf den Finger des Mädchens und auf

seinen eigenen und den Rest in die Tasche) Und nächsten Sonntag kommst du
nach Iso-Heikkilä, dort gibt es eine große Verlobungsfeier.
(Er fährt weiter, die

kommt entgegen, einen Melkeimer tragend.)

ISO-HEIKKILÄ: Halt, mein Vögelchen, kot, kot, kot, tip, tip, tip. Wohin gehst du

denn so früh, mein Vögelchen?

LIISA:
ISO-HEIKKILÄ: Oh, oh, ein so nettes Mädchen und sitzt immer nur mit einem

Eimer zwischen den Knieen. Möchtest du nicht heiraten, wenn ich dir einen Bräuti-

gam besorgen würde? Du tust mir leid

erzähl mir doch, was für ein Leben du

hast!
LIISA: (schnell) Ein Hundeleben habe ich. Um halb vier muß ich zur Arbeit. Der
Dung muß gefahren und die Kühe müssen gebürstet werden, dann beginnt das
Melken, und dann muß (ich) mit Soda die Milchkannen waschen, so daß es auf den
Händen brennt, und dann muß ich wieder Dung fahren, und dann koche ich mir
Kaffee, solchen, der stinkt, der billig ist, und ich esse ein Butterbrot und schlafe

ein wenig, und dann muß (ich) wieder melken, und am Nachmittag koch ich

Kartoffeln und Soße, und dann (kommt) wieder das Mistfahren und das Kühe-

bürsten und wieder Melken. Über hundert (Liter) melke ich am Tage, und ich be-

komme dafür 400 Mark und die Kost, zwei Kilo Schweinefleisch im Monat, und am
Abend trinke ich Milch und esse Brot, und dann gehe ich schlafen oder tanzen,
und wenn es schlimm geht, so kriege ich noch ein Kind. Jeden fünften Sonntag
habe ich frei, und ich habe drei Röcke, und von meinem Fahrrad ist die Hälfte des
Preises noch nicht bezahlt.
ISO-HEIKKILÄ: So wenig hast du, (du) Ärmchen, und ich habe ein Gut und eine
Säge und eine Mühle, aber ich habe keine Frau. Da hast du einen Schluck und das
Verlobungsgeschenk, und am nächsten Sonntag kommst du zum Verlobungsfest
nach Iso-Heikkilä.

Danke, abgemacht (es ist

(Sie lacht, Iso-Heikkilä fährt weiter

(Hella Wuolijoki-Bertolt Brecht: Bauer Iso-Heikkilä und sein Knecht Kalle, Helsinki,
Tammi, 1946)

Übungen

Muistan hänen asuneen tässä kaupunginosassa eräässä vanhassa talossa. Muistan

myös tutustuneeni häneen. Matti sanoi muistavansa hyvin häntä. Hän toivoi tapaa-

vansa hänet. Kuulin kysyttävän usein hänen nykyistä asuinpaikkaansa. Kerroin
täällä muistettavan hyvin aikaa, jolloin hän oli asunut talossa. Matti kertoi vanhan
talon jo myydyn. Tiesin täällä puhuttavan usein hänestä.

2. Vaatteet ovat pestävinä. Automme on korjattavana. Kirje on toimistossa kir-

joitettavana. Toinen kirje on siellä käännettävänä. Matilla on tärkeä työ tarkastet-

tavana. Asia on vielä tutkittavana.

3. Leena oli lähtemäisillään elokuviin. Olin juuri soittamaisillani sinulle. Olin
ostamaisillani tämän kirjan. Hän oli tilaamaisillaan teatteriliput.

4. Suomesta voi löytää paljon historian jälkiä: vanhoja rakennuksia ja esineitä,
mutta myös elämäntapoja ja elämännormeja, jotka johtuvat osaksi vielä Ruotsin
vallan ajasta. Ne ovat usein ruotsalaisten jälkiä. Mutta suomalaisilla on myös oma
kulttuurinsa. Se on saanut leimansa

vanhemmalta talonpoikaiskulttuurilta.

Se käsittää rikkaan aineellisen kulttuurin ja oman henkisen kulttuurin. Eräänä sen
erikoisuutena on huumori. Se on yleensä ystävällinen huumori ja monet kirjailijat
ovat käyttäneet sitä hyväkseen romaaneissaan ja draamoissaan, niinpä mm.
kirjailija Hella

Myös

alias Puntila, ja muut

draaman henkilöt ovat tehneet tunnetuksi suomalaisten huumorin.

27. Lektion

Antti Tuuri: Der Bär und der Tourist

Ich ging wieder den Fluß abwärts und kam bald an die letzte Stromschnelle und (zur

Stelle) darunter, und ich wußte, daß der Fluß von da an eine ruhige Strecke hatte
bis hin zu der Stromschnelle, die an der Chausseebrücke begann

Der Mond war aufgegangen, und ich sah jetzt deutlich beim Gehen. Ich hatte ein
wenig Angst wegen der Nähe der Grenze und wegen der großen unbewohnten

Gebiete zu beiden Seiten der Grenze. Ich kam aus dem Wald heraus (und) auf ein
abgeholztes Terrain, ein im Mondschein glänzendes Heideland, in dem von den
Birken die Rinde abgezogen war, so daß sie aufrecht abstarben.

Es war still und ruhig, und das Tönen des Flusses war hier nicht mehr zu hören.
Ich dachte darüber nach, was ich tun könnte, wenn ich auf einen Elch stieße. Ich
würde nicht auf einen Baum heraufkommen, und es wären keine Bäume da, um die
ich vor dem Elch (würde) herumlaufen (können). Ich lief einen Pfad entlang, der auf
dem Boden eines Winterwegs führte. Als der Pfad am Rand eines entwässerten
Sumpfes nach links abdrehte, schlug ich einen Abkürzungsweg nach dem Fluß zu
und in das abgeholzte Terrain ein.

Ich hörte vor mir irgendeine Stimme und wußte nicht, was es war. Ich blieb stehen
und der Bär kam auf mich zu, laufend, braun und groß und sich unglaublich leicht
und biegsam bewegend. Zehn Meter vor mir sah er mich, erhob sich auf die
Hinterbeine, machte eine Wendung nach rechts und setzte in gleicher Bewegung

fort, um in Richtung nach der Grenze zu laufen.

Ich stand da den Augenblick, den ich brauchte, ehe ich mich in Bewegung setzen
konnte, und lief dann los in Richtung zum Auto. Ich fiel um und stand auf und
setzte das Laufen

Als mein Atmen auszusetzen schien (nicht mehr zu gehen

schien), blieb ich stehen, lehnte mich an eine getötete Birke und zog die Luft in mich
hinein. Sie schien in der Welt ausgegangen zu sein, und ich versuchte zu horchen,

ob sich der Bär irgendwo in der Nähe bewegte. Es war wieder ganz still, und ich lief
ermattet die letzte Strecke zum Auto.

30

Ich warf

Rucksack und die

in den Gepäckraum und setzte

vorn

das Lenkrad.

zündete mir

an und

was man tun müßte wenn der Bär einen anfiel. Ich erinnerte mich, daß

sich

auf den Boden werfen konnte und den Toten

was der Bär

machte, und es schien ein leichter Rat, aber schwer zu verwirklichen wenn man
Baren gesehen hatte, und ich dachte daran, daß man die Mütze dem Bären zuwerfen
konnte, wenn er auf seinen Hinterbeinen stand (ich dachte an das Werfen der
Mutze

und während er die Mütze mit seinen Vorderpfoten

hätte man Zeit

vorzustürzen (auf ihn) und das Messer direkt in dessen Herz zu

oder

einfach einen so schrecklichen Schrei auszustoßen (zu rufen), daß auch der Bär
Angst bekommen würde. All das kam mir jetzt in den Sinn.

Ich schaltete das Auto und fuhr rückwärts auf die Straße. Ich fuhr los und blickte

Licht der Scheinwerfer zum Straßenrand, aber ich sah den Bären nicht mehr

Ich dachte daran, daß ich den Rest meines Lebens durch die finnischen Wälder
wurde

können, ohne fürchten (zu müssen), mit einem Bären zusammenzu-

stoßen, statistisch.

3l