(6) Kuudes kappale
Lukusanat
0 nolla 1 yksi 2 kaksi 3 kolme 4 neljä 5 viisi 6 kuusi 7 seitsemän 8 kahdeksan 9 yhdeksän 10 kymmenen 11 yksitoista 12 kaksitoista jne.
20 kaksikymmentä 21 kaksikymmentäyksi 22 kaksikymmentäkaksi jne.
30 kolmekymmentä 40 nejläkymmentä jne.
˝ puoli 1 ˝ puolitoista, yksi ja puoli
|
100 sata 101 satayksi jne.
200 kaksisataa 201 kaksisataayksi jne.
300 kolmesataa 400 neljäsataa jne.
1000 tuhat 1001 tuhatyksi hne.
2000 kaksituhatta 3000 kolmetuhatta jne.
1 000 000 miljoona 2 000 000 kaksimiljoonaa jne.
1 000 000 000 miljardi 2 000 000 000 kaksi miljardia jne. |
Partitiivi
Lukusanan (2, 3, 4 jne.) jälkeen on partitiivi.
Partitiivin pääte on:
-a/-ä yhden vokaalin jälkeen; esim.
Yksi talo - kaksi taloa
Yksi päivä - kaksi päivää
-ta/-tä konsonantin tai kahden vokaalin, pitkän vokaalin tai diftongin jälkeen; esim.
Yksi mies - kolme miestä
Yksi radio - neljä radiota
Yksi puu - viisi puuta
Yksi tie - kuusi tietä
-tta/-ttä jos nominatiivissa on -e; esim.
Yksi kappale - kaksi kappaletta
Yksi pääte - kaksi päätettä
Partitiivissa siis: nominatiivi + -a/-ä, -ta/-tä, -tta/-ttä.
Joskus partitiivi on poikkeuksellinen. Esim. Pieni - pientä, punainen - punaista, uusi - uutta. Tässä kirjassa on sanastossa aina myös partitiivi.
Muut sijat tavallisesti: genetiivin vartalo + päätteet; esim.
Kaupunki - kaupungi-n -ssa -t jne.
Mies - miehe-n -llä -t jne.
Saari - saare-n -lla -t jne.
Tässä kirjassa on sanastossa aina myös genetiivi, koska genetiivin vartalo on tärkeä.
lukusana liczebnik
jälkeen po (z gen.)
pitkä długi
mies mężczyzna
joskus kiedyś, niekiedy, czasem
poikkeuksellinen wyjątkowy
sanesto słownictwo
muu inny
muut inni, pozostali, reszta
sija miejsce, przypadek
vartalo tułów, figura, stan, kibić, temat, rdzeń
koska kiedy, ponieważ, bo
tärkeä ważny, znaczny
* * *
Suomen raha (rahayksikkö) on markka.
Yksi markka on sata penniä.
Ruotsin raha on kruunu.
Yksi kruunu on sata äyriä.
Tanskan, Norjan ja Islannin raha on myös kruunu.
Venäjän raha on rupla. Yksi rupla on sata kopeekkaa. Englannin raha on punta, Ranskan raha on frangi, USA:n raha on dollari.
raha pieniądze
markka marka
penni fening
kruunu korona
äyri öre
rupla rubel
kopeekka kopiejka
punta funt
frangi frank
dollari dolar
* * *
Kuinka paljon? = Paljonko?
Postitortti maksaa markan.
Kaksi postikorttia maksaa markka.
Postimerkki maksaa kahdeksankymmentä penniä.
Kuinka paljon tämä sanakirja maksaa?
Se maksaa kuusitoista markka.
Entä tuo iso sanakirja, paljonko se maksaa?
Anteeksi, mikä?
Tuo iso punainen sanakirja tuolla.
Tämäkö?
Niin.
Hetkinen... Tämä maksaa viisikymmentäkaksi markkaa viisikymmentä penniä. Tämä on melko kallis.
Niin on.
Mutta tämä on tietysti myös hyvä.
Se on totta. Se on hyvä. Mutta vaikka tämä toinen sanakirja on halpa, se on myös melko hyvä.
Niin on. Mutta se on vanha. Tämä toinen on uusi. Siksi se maksaa niin paljon.
kuinka jak, w jaki sposób
postikortti karta poztowa
maksaa kosztuje
postimerkki znaczek pocztowy
kallis drogi
tietysti oczywiście, naturalnie
vaikka choć, chociaż, chociażby, choćby
halpa tani
melko dosyć, dość, spory, dość duży
siksi dlatego
kuinka paljon? - ile? Jak dużo?
* * *
Mikä? - Mitä?
Anteeksi, mitä tämä kynä maksaa?
Kolme markkaa.
Entä nuo kynät, paljonko ne maksavat?
Nekin ovat kolme markkaa kappale. Tuo punainen kynä on halpa. Se maksaa vain markka kaksikymmentä penniä. Se on vähän.
Mikä tuon sanakirjan hinta on?
Satakaksikymmentä markka.
Se on hirveän kallis!
Niin on.
Miksi se on niin kallis?
Koska (= siksi että) se on ihan uusi. Se on oikein hyvä sanakirja.
kappale sztuka, egzemplarz, rozdział, ustęp
vain tylko
hinta cena
hirveä straszny, okropny
miksi dlaczego? Po co?
koska kiedy; ponieważ, bo
että że, aby, żeby
* * *
Huomatkaa:
1. Kirja maksaa... Kirjat maksavat... Mutta: kaksi kirjaa maksaa...
Jos on lukusana, niin predikaatti on yksikössä.
2. Postikortti maksaa markan.
Postikortti maksaa markka viisikymmentä penniä. Postikortti maksaa kaksi markkaa viisikymmentä penniä.
Kaksi postimerkkiä maksaa kaksi kruunua.
kuinka paljon (= paljonko? = mitä?) kello on?
Se on yksi.
Onko se tasan yksi?
Ei. Se on kaksi ja puoli minuuttia yli yksi.
Kiitos.
Eipä kestä.
tasan równo, jednakowo, punktualnie, dokładnie
kello zegarek
Tasan kello kaksi - punktualnie o drugiej
* * *
- Paljonko kello on?
- Puoli viisi.
- Onko se jo niin paljon! Oletko varma, että tuo kello on oikeassa?
- Olen. Tämä on oikein hyvä kello ja se on aina oikeassa. Se ei ole koskaan väärässä.
- Mutta tuo kirkon tornin kello on vasta viisitoista yli neljä.
- Se on varmasti väärässä.
puoli pół
vasta dopiero, przed chwilą, dopiero co
yli przez, ponad, po
torni wieża
jo już
* * *
Mitä kello on?
Se on viisi minuuttia vaille kahdeksan.
Ihanko totta! Joko se on niin paljon?
Ihan totta. Kello on jo melkein kahdeksan.
vaille bez
melkein prawie, niemal
Sitä vaille! - tego jeszcze brakowało!
* * *
2:00 Kello on kaksi.
2:30 Kello on puoli kolme.
3:15 Kello on viisitoista minuuttia yli kolme.
3:40 Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille neljä.
* * *
Huomatkaa:
Jo - vasta
Kello on jo kahdeksan! Niin paljon!
Kello on vasta kahdeksan! Niin vähän!
Onko kello jo kahdeksan? - Joko kello on kahdeksan?
Kuinka monta? = Montako?
Yksi tunti on kuusikymmentä minuuttia.
Yksi minuutti on kuusikymmentä sekuntia.
Kuinka monta minuuttia on tunnissa?
Kuusikymmentä.
Kuinka monta sekuntia on minuutissa?
Myös kuusikymmentä.
Kuinka monta sekuntia on tunnissa?
Jos tunnissa on kuusikymmentä minuuttia ja minuutissa on kuusikymmentä sekuntia, niin tunnissa on kolmesataakahdeksankymmentä sekuntia.
Anteeksi, kuinka.
Kolmesataakahdeksankymmentä.
Mitä? Kolmesataakahdeksankymmentä! Kuusikymmentä kertaa kuusikymmentä, eikö se ole kolmesataakuusikymmentä eikä kolmesataakahdeksankymmentä?
No niin tietenkin. Anteeksi. - Jaa, mutta eikö se ole kolmetuhattakuusisataa eikä kolmesataakuusikymmentä!
moni wiele
tunti godzina
kerta raz
jaa tak, tu! Obecny! Jestem! Ach tak
monta wiele
ei… eikä... ani… ani…
Kuinka monta? Monteko? - ile? Ilu?
Kerta kaikkiaan - raz na zawsze
* * *
Huomatkaa:
Partitiivi myös silloin, jos on monta, pari tai puoli: monta tuntia, pari tuntia, puoli tuntia.
pari kilka, parę